Maahanmuutto http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132322/all Thu, 13 Dec 2018 09:40:59 +0200 fi Valtuustopuhe Lohjan maahanmuuttajien kotouttamisohjelmasta http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265763-valtuustopuhe-lohjan-maahanmuuttajien-kotouttamisohjelmasta <p>Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, hyvä yleisö,</p><p>Meillä on tänään täällä valtuustossa yhtenä tehtävänä Lohjan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman vahvistaminen. Lain mukaan kuntien on tehtävä kotouttamisohjelma. Lohja täyttää tässä velvollisuutensa, toisin kun moni kunta Suomessa.</p><p>Lohjan kotouttamisohjelma on laaja ja hyvin laadittu. Se antaa yleistä tietoa maahanmuuttajien asioista, mutta myös tärkeää tietoa Lohjan eri järjestöjen ja tekijöiden toiminnasta maahanmuuttajien parissa. Kiitos selkeästä tekstistä ja kiitos kaikille lohjalaisille toimijoille tärkeästä kotouttamistyöstä!</p><p>Vaikka Lohjan kotouttamisohjelma on pitkä ja perusteellinen, ohjelmasta kuitenkin puuttuu eräitä tärkeitä taloudellisia tietoja. Selkeät kustannustiedot selventäisivät avoimesti lukijoille, mistä kotouttamisohjelmassa konkreettisesti puhutaan. Taloudellinen panostus maahanmuuttajien kotouttamiseen on sijoitus tulevaisuuteen. Tieto vähentää ennakkoluuloja ja pelon lietsontaa.</p><p>Toinen asia, joka kotouttamisohjelmasta puuttuu, on maahanmuuttajien panos kotouttamisohjelman valmisteluun. Maahanmuuttajia ei ole laajalti osallistutettu ohjelman tekoon. Syyksi tähän olen kuullut sen, että Lohjalla ei ole maahanmuuttajia edustavia järjestöjä ja että siksi maahanmuuttajia ei olla voitu kuulla oman asiansa edustajina. Tietävästi Lohjan monitoimikeskukseltakaan ei ole pyydetty lausuntoja. Vaikka monitoimikeskus ei olekaan maahanmuuttajia edustava järjestö, monitoimikeskuksessa on tietoa ja kokemusta maahanmuuttajien asioista. Tämän lisäksi maahanmuuttajia pitää kannustaa järjestäytymään ja osallistumaan yhdenvertaisina lohjalaisina, jotta heidän mielipiteensä omista asioista kuultaisiin. Hyvä kotouttaminen ei synny ilman maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista. Kiitos valtuustoryhmälleni, että maahanmuuttajana pääsen puhumaan arvoisalle valtuustolle ja lohjalaisille. Se, että seison tänään tässä puhumassa, on merkki siitä, että lohjalaiset arvostavat moninaisuutta, kansainvälisyyttä ja yhdenvertaisuutta.</p><p>Lohjan kotouttamisohjelma tosin ei kovin hyvin huomioi moninaisuutta maahanmuuttajien välillä. Tämä on minusta ohjelman kolmas puute. Maahanmuuttajia on monenlaisia, eivätkä kaikki maahanmuuttajat ole kotouttamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden piirissä. Menestyvien maahanmuuttajien kokemusten ja potentiaalin hyödyntäminen vaikkapa kotouttamistöissä on heikkoa, ei vain Lohjalla vaan koko Suomessa.</p><p>Arvoisa puheenjohtaja, Lohjan sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotouttamisohjelma osoittaa, että Lohjalla on tahtoa ja kykyä tarttua maahanmuuttohaasteeseen. Lohja vastaa kotouttamishaasteeseen miettimällä, suunnittelemalla ja tekemällä ennakkoluulottomasti. Mainitsemani kotouttamisohjelman puutteet on kuitenkin syytä korjata, kun ohjelmaa seuraavan kerran saatetaan ajan tasalle.</p><p>&nbsp;</p><p>Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta</p><p>Ana María Gutiérrez Sorainen</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut, hyvä yleisö,

Meillä on tänään täällä valtuustossa yhtenä tehtävänä Lohjan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman vahvistaminen. Lain mukaan kuntien on tehtävä kotouttamisohjelma. Lohja täyttää tässä velvollisuutensa, toisin kun moni kunta Suomessa.

Lohjan kotouttamisohjelma on laaja ja hyvin laadittu. Se antaa yleistä tietoa maahanmuuttajien asioista, mutta myös tärkeää tietoa Lohjan eri järjestöjen ja tekijöiden toiminnasta maahanmuuttajien parissa. Kiitos selkeästä tekstistä ja kiitos kaikille lohjalaisille toimijoille tärkeästä kotouttamistyöstä!

Vaikka Lohjan kotouttamisohjelma on pitkä ja perusteellinen, ohjelmasta kuitenkin puuttuu eräitä tärkeitä taloudellisia tietoja. Selkeät kustannustiedot selventäisivät avoimesti lukijoille, mistä kotouttamisohjelmassa konkreettisesti puhutaan. Taloudellinen panostus maahanmuuttajien kotouttamiseen on sijoitus tulevaisuuteen. Tieto vähentää ennakkoluuloja ja pelon lietsontaa.

Toinen asia, joka kotouttamisohjelmasta puuttuu, on maahanmuuttajien panos kotouttamisohjelman valmisteluun. Maahanmuuttajia ei ole laajalti osallistutettu ohjelman tekoon. Syyksi tähän olen kuullut sen, että Lohjalla ei ole maahanmuuttajia edustavia järjestöjä ja että siksi maahanmuuttajia ei olla voitu kuulla oman asiansa edustajina. Tietävästi Lohjan monitoimikeskukseltakaan ei ole pyydetty lausuntoja. Vaikka monitoimikeskus ei olekaan maahanmuuttajia edustava järjestö, monitoimikeskuksessa on tietoa ja kokemusta maahanmuuttajien asioista. Tämän lisäksi maahanmuuttajia pitää kannustaa järjestäytymään ja osallistumaan yhdenvertaisina lohjalaisina, jotta heidän mielipiteensä omista asioista kuultaisiin. Hyvä kotouttaminen ei synny ilman maahanmuuttajien aktiivista kotoutumista. Kiitos valtuustoryhmälleni, että maahanmuuttajana pääsen puhumaan arvoisalle valtuustolle ja lohjalaisille. Se, että seison tänään tässä puhumassa, on merkki siitä, että lohjalaiset arvostavat moninaisuutta, kansainvälisyyttä ja yhdenvertaisuutta.

Lohjan kotouttamisohjelma tosin ei kovin hyvin huomioi moninaisuutta maahanmuuttajien välillä. Tämä on minusta ohjelman kolmas puute. Maahanmuuttajia on monenlaisia, eivätkä kaikki maahanmuuttajat ole kotouttamisohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden piirissä. Menestyvien maahanmuuttajien kokemusten ja potentiaalin hyödyntäminen vaikkapa kotouttamistöissä on heikkoa, ei vain Lohjalla vaan koko Suomessa.

Arvoisa puheenjohtaja, Lohjan sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä on sitä mieltä, että maahanmuuttajien kotouttamisohjelma osoittaa, että Lohjalla on tahtoa ja kykyä tarttua maahanmuuttohaasteeseen. Lohja vastaa kotouttamishaasteeseen miettimällä, suunnittelemalla ja tekemällä ennakkoluulottomasti. Mainitsemani kotouttamisohjelman puutteet on kuitenkin syytä korjata, kun ohjelmaa seuraavan kerran saatetaan ajan tasalle.

 

Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puolesta

Ana María Gutiérrez Sorainen

 

]]>
6 http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265763-valtuustopuhe-lohjan-maahanmuuttajien-kotouttamisohjelmasta#comments Lohjan demarit Lohjan maahanmuuttajien kotouttamisohjelma Lohjan valtuusto Maahanmuutto Thu, 13 Dec 2018 07:40:59 +0000 Ana María Gutiérrez Sorainen http://amgs.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265763-valtuustopuhe-lohjan-maahanmuuttajien-kotouttamisohjelmasta
Yhden asian liike ilman yhtäkään asiaa http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265733-yhden-asian-liike-ilman-yhtakaan-asiaa <p>Viime viikkoina perussuomalaisten kansanedustajat ovat kohkanneet YK:n <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/ef647c46-2541-4a31-a42d-7b2f6fc95919">GCM-asiakirjasta</a>, jonka noin 150 maata hyväksyivät tällä viikolla. Lyhyesti sanottuna kyseessä on hyviä käytänteitä sisältävä asiakirja siirtolaisuudesta ja siitä miten sitä voidaan hallita. Samantyyppisiä asiakirjoja käsitellään YK:ssa jatkuvasti ilman mitään kohua.</p><p>Sinisille oleellista on että asiakirja ei ole Suomea millään tavalla sitova, asiakirjassa korostetaan hallitun laillisen ja hallitsemattoman laittoman maahanmuuton eroa, vahvistetaan YK:n jäsenmaiden oikeus päättää kansallisesti maahanmuuttopolitiikastaan ja tuetaan esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista.</p><p>GCM on sama asiakirja, jonka perussuomalaiset ovat kesäkuussa eduskunnan hallintovaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa itsekin hyväksyneet, ja antaneet sen mennä läpi valiokunnissa ilman mitään huomautuksia.</p><p>Mikä sen jälkeen on siis muuttunut niin paljon, että GCM:n itse hyväksyneet edustajat alkoivat yhtäkkiä puhua siitä aivan toisella tavalla?</p><p>Syy ei ainakaan ole asiakirjassa itsessään &ndash; itse asiassa sen lopullinen versio on kriittisempi hallitsemattomalle maahanmuutolle kuin kesäkuussa perussuomalaisten sen hyväksyessä. Eri maat ovat vaatineet tekstin tiukentamista syksyn aikana.</p><p>Sen sijaan syy on todennäköisesti siinä, että vaalit lähestyvät, mutta suomalaiset eivät riittävästi puhu tällä hetkellä maahanmuutosta vaan esimerkiksi suomalaisten toimeentulosta, työllisyyden kasvattamisesta ja kansanturvallisuudesta. Siispä jos omalle puolueelle sopivia poliittisia ongelmia ei ole, niitä keksitään.</p><p>Äärioikeisto alkoi syksyllä järjestelmällisesti levittää Euroopassa erilaisia todellisuudesta irtaantuneita GCM-valeuutisia, joihin perussuomalaiset lopulta innokkaasti tarttuivat.</p><p>Perussuomalaiset ei ensin ei seurannut, että mistä päätetään, ja nyt he eivät ymmärrä, että mistä päätetään.</p><p>Erityisen innokaaksi äänitorveksi ryhtyi <strong>Ville Tavio</strong>, joka teki eduskunnassa toimenpidealoitteen, että asiakirjan hyväksyminen on tuotava täysistunnon käsiteltäväksi. Aloite meni oikeuskanslerin käsiteltäväksi.</p><p>Tavion toimenpidealoitteen mukaan kyseessä on &quot;merkitykseltään huomattava sopimus&quot;. Tavion mukaan väitteet siitä että asiakirja ei ole sitova ovat &quot;luonteeltaan poliittisia&quot;. Toisin sanoen Tavion mielestä GCM on huomattava ja Suomea sitova sopimus. <strong>Laura Huhtasaari </strong>on samaa mieltä todeten blogissaan, että GCM:n &quot;voimaantulolla on merkittäviä vaikutuksia Suomen kyvylle hoitaa itsenäistä maahanmuuttopolitiikkaa&quot;.</p><p>Lopulta Tavio sai oikeuskanslerilta kauan kaipaansa vastauksen.</p><p>Oikeuskanslerin lausunnon mukaan &quot;kyseisessä asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä oli myös todettu eduskunnalle toimitetuissa selvityksissä.&quot; Oikeuskanslerin mukaan &quot;vaikka asiakirjaa ei hyväksytty eduskunnassa, oli siitä annettu tiedonanto asianmukaisille valiokunnille&quot;.</p><p>Oikeuskanslerin vastaus osoittaa, että Tavio ja Huhtasaari ovat puhuneet aivan puuta heinää.</p><p>Tavio toteaa nyt, että &quot;voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana&quot;.</p><p>Samaa ulkoministeri <strong>Timo Soini</strong> on koko ajan sanonut. Ville Tavio, miksi et kuunnellut ulkoministeriä? Miksi et koko aikana tutustunut asiaan, vaan vastustit sitä täysin virheellisin perustein? Halusitko tietoisesti johtaa suomalaisia harhaan?</p><p>On täysin pähkähullu ajatus, että YK:ssa päätettäisiin siirtolaisuuteen liittyvästä sopimuksesta, joka sitoisi jäsenmaita. Sellaista itsemääräämisoikeutensa rajoittamista eivät noin 150 jäsenmaata hyväksyisi. Yhtäkään Suomen lakia ei tarvitse muuttaa GCM:n vuoksi. GCM:aa voi soveltaa niiltä osin kuin haluaa, jos haluaa.&nbsp;</p><p>Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, jonka hallitus on hiljattain tiukentanut maahanmuuttolinjaa ja joka on mukana hyväksymässä GCM-asiakirjan. Esimerkiksi Tanska ja Britannia hyväksyvät asiakirjan. Väittääkö perussuomalaiset näiden maiden maahanmuuttolinjaa löperöksi?</p><p>Kaiken hölmöyden huippu on, että perussuomalaiset kritisoi sitä, että GCM-asiakirjassa ei vaadita kaikkien kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden säilöönottoa. Tämä on kahdesta syystä todella hölmö ajatus.</p><p>Ensinnäkin siksi, että GCM ei edelleenkään määritä kansallista lainsäädäntöä. Toisekseen siksi, että esitys kaikkien turvapaikanhakijoiden säilöönotosta on älytön rahareikä.</p><p>Turvapaikanhakijan säilöönotto maksaa 200 euroa per henkilö per vuorokausi, ja Suomessa on noin 9 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa muutoksenhakuprosessissa. Jos valitusprosessi ja maasta poistaminen kestäisivät noin vuoden, kulut tälle esitykselle olisivat 657 miljoonaa euroa vuodessa. Näinkö säästetään maahanmuuton kuluista?</p><p>Huhtasaari, Tavio ja kumppanit jäävät jatkuvasti kiinni siitä, että he eivät tunne niitä asioita, joista niin kovasti puhisevat ja puhkuvat julkisuudessa.</p><p>Jos aikoo olla yhden asian liike, olisi hyvä osata edes se yksi asia.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime viikkoina perussuomalaisten kansanedustajat ovat kohkanneet YK:n GCM-asiakirjasta, jonka noin 150 maata hyväksyivät tällä viikolla. Lyhyesti sanottuna kyseessä on hyviä käytänteitä sisältävä asiakirja siirtolaisuudesta ja siitä miten sitä voidaan hallita. Samantyyppisiä asiakirjoja käsitellään YK:ssa jatkuvasti ilman mitään kohua.

Sinisille oleellista on että asiakirja ei ole Suomea millään tavalla sitova, asiakirjassa korostetaan hallitun laillisen ja hallitsemattoman laittoman maahanmuuton eroa, vahvistetaan YK:n jäsenmaiden oikeus päättää kansallisesti maahanmuuttopolitiikastaan ja tuetaan esimerkiksi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palauttamista.

GCM on sama asiakirja, jonka perussuomalaiset ovat kesäkuussa eduskunnan hallintovaliokunnassa ja suuressa valiokunnassa itsekin hyväksyneet, ja antaneet sen mennä läpi valiokunnissa ilman mitään huomautuksia.

Mikä sen jälkeen on siis muuttunut niin paljon, että GCM:n itse hyväksyneet edustajat alkoivat yhtäkkiä puhua siitä aivan toisella tavalla?

Syy ei ainakaan ole asiakirjassa itsessään – itse asiassa sen lopullinen versio on kriittisempi hallitsemattomalle maahanmuutolle kuin kesäkuussa perussuomalaisten sen hyväksyessä. Eri maat ovat vaatineet tekstin tiukentamista syksyn aikana.

Sen sijaan syy on todennäköisesti siinä, että vaalit lähestyvät, mutta suomalaiset eivät riittävästi puhu tällä hetkellä maahanmuutosta vaan esimerkiksi suomalaisten toimeentulosta, työllisyyden kasvattamisesta ja kansanturvallisuudesta. Siispä jos omalle puolueelle sopivia poliittisia ongelmia ei ole, niitä keksitään.

Äärioikeisto alkoi syksyllä järjestelmällisesti levittää Euroopassa erilaisia todellisuudesta irtaantuneita GCM-valeuutisia, joihin perussuomalaiset lopulta innokkaasti tarttuivat.

Perussuomalaiset ei ensin ei seurannut, että mistä päätetään, ja nyt he eivät ymmärrä, että mistä päätetään.

Erityisen innokaaksi äänitorveksi ryhtyi Ville Tavio, joka teki eduskunnassa toimenpidealoitteen, että asiakirjan hyväksyminen on tuotava täysistunnon käsiteltäväksi. Aloite meni oikeuskanslerin käsiteltäväksi.

Tavion toimenpidealoitteen mukaan kyseessä on "merkitykseltään huomattava sopimus". Tavion mukaan väitteet siitä että asiakirja ei ole sitova ovat "luonteeltaan poliittisia". Toisin sanoen Tavion mielestä GCM on huomattava ja Suomea sitova sopimus. Laura Huhtasaari on samaa mieltä todeten blogissaan, että GCM:n "voimaantulolla on merkittäviä vaikutuksia Suomen kyvylle hoitaa itsenäistä maahanmuuttopolitiikkaa".

Lopulta Tavio sai oikeuskanslerilta kauan kaipaansa vastauksen.

Oikeuskanslerin lausunnon mukaan "kyseisessä asiakirjassa todetaan nimenomaisesti, että se ei ole oikeudellisesti sitova. Tämä oli myös todettu eduskunnalle toimitetuissa selvityksissä." Oikeuskanslerin mukaan "vaikka asiakirjaa ei hyväksytty eduskunnassa, oli siitä annettu tiedonanto asianmukaisille valiokunnille".

Oikeuskanslerin vastaus osoittaa, että Tavio ja Huhtasaari ovat puhuneet aivan puuta heinää.

Tavio toteaa nyt, että "voidaan siis katsoa tulleen vahvistetuksi, että GCM-sopimus ei sido Suomea. Näin ollen hallituksen ei ole pakko laittaa sitä käytäntöön miltään osin. GCM-sopimukseen ei voida myöskään jatkossa vedota lainsäädännöllisiä velvoitteita Suomelle asettavana asiakirjana".

Samaa ulkoministeri Timo Soini on koko ajan sanonut. Ville Tavio, miksi et kuunnellut ulkoministeriä? Miksi et koko aikana tutustunut asiaan, vaan vastustit sitä täysin virheellisin perustein? Halusitko tietoisesti johtaa suomalaisia harhaan?

On täysin pähkähullu ajatus, että YK:ssa päätettäisiin siirtolaisuuteen liittyvästä sopimuksesta, joka sitoisi jäsenmaita. Sellaista itsemääräämisoikeutensa rajoittamista eivät noin 150 jäsenmaata hyväksyisi. Yhtäkään Suomen lakia ei tarvitse muuttaa GCM:n vuoksi. GCM:aa voi soveltaa niiltä osin kuin haluaa, jos haluaa. 

Suomi ei suinkaan ole ainoa maa, jonka hallitus on hiljattain tiukentanut maahanmuuttolinjaa ja joka on mukana hyväksymässä GCM-asiakirjan. Esimerkiksi Tanska ja Britannia hyväksyvät asiakirjan. Väittääkö perussuomalaiset näiden maiden maahanmuuttolinjaa löperöksi?

Kaiken hölmöyden huippu on, että perussuomalaiset kritisoi sitä, että GCM-asiakirjassa ei vaadita kaikkien kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden säilöönottoa. Tämä on kahdesta syystä todella hölmö ajatus.

Ensinnäkin siksi, että GCM ei edelleenkään määritä kansallista lainsäädäntöä. Toisekseen siksi, että esitys kaikkien turvapaikanhakijoiden säilöönotosta on älytön rahareikä.

Turvapaikanhakijan säilöönotto maksaa 200 euroa per henkilö per vuorokausi, ja Suomessa on noin 9 000 kielteisen päätöksen saanutta turvapaikanhakijaa muutoksenhakuprosessissa. Jos valitusprosessi ja maasta poistaminen kestäisivät noin vuoden, kulut tälle esitykselle olisivat 657 miljoonaa euroa vuodessa. Näinkö säästetään maahanmuuton kuluista?

Huhtasaari, Tavio ja kumppanit jäävät jatkuvasti kiinni siitä, että he eivät tunne niitä asioita, joista niin kovasti puhisevat ja puhkuvat julkisuudessa.

Jos aikoo olla yhden asian liike, olisi hyvä osata edes se yksi asia.

]]>
0 GCM Maahanmuutto YK Wed, 12 Dec 2018 18:16:02 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265733-yhden-asian-liike-ilman-yhtakaan-asiaa
Minullakin on unelma http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265418-minullakin-on-unelma <p>Itsenäisyyspäivän aikoihin on hyvä pohtia suomalaisen yhteiskunnan peruskysymystä: mitä on olla suomalainen.<br /><br />On selvää, että Suomi kuuluu länteen. Mitä länsi minulle tarkoittaa? Se tarkoittaa liberaalidemokratiaa, oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, yksilönvapauksia ja hyvää elämää. Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt tyhjästä. Se syntyi lujalla tahdolla ja ennen kaikkea kovalla työllä. Nyt ne, jotka tuon työn aikoinaan tekivät, tarvitsevat eläkkeidensä maksajat ja perintönsä jatkajat.<br /><br />Suomi on noussut vieraan vallan alta, taistellut sortajaa vastaan, torjunut hyökkääjät ja rakentanut uudestaan tuhotun maan. Nykyään taistelua käydään myös maamme rajojen sisäpuolella, somessa, ja jopa Helsingin kaduilla. Jos taistelu ei eskaloidukaan fyysiseksi, ainakin ääri-ideologiat esiintyvät äänekkäästi.<br /><br />Kirjoitin vuosi sitten <a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/247158-polarisaationtorjuntatalkoot-paras-lahja-suomelle">polarisaationtorjuntatalkoista</a>. Valitettavasti kiihkoilijat eivät järjen ääntä kuuntele. Tällainen kehitys on huolestuttavaa, varsinkin itsenäisyyspäivänä, jolloin pitäisi miettiä ennemmin sitä, mikä meitä suomalaisia yhdistää kuin sitä, mikä meitä erottaa.<br /><br />Haluaisin sellaisen Suomen, jossa erilaisista aatteellisista näkemyksistä voitaisiin keskustella rauhallisesti ja sivistyneesti. On selvää, että aina tulee esiintymään äärimmäisiä kannanottoja ja mielipiteitä, mutta sen kanssa pitäisi oppia jo elämään eikä kiihdyttää polarisaatiota entisestään.</p><p>On hyvin ikävää huomata, kuinka omissa kuplissaan pyörivät kuppikunnat sulkevat väärällä tavalla eri mieltä olevat kokonaan pois omasta todellisuudestaan. &rdquo;Kuka muka äänestää persuja&rdquo;, kysyi tunnettu näyttelijä aikoinaan. Toinen puolestaan julisti Lontooseen muuttaessaan hävinneensä taistelun: &rdquo;Ne terhikiemungit voittivat!&rdquo;</p><p>Tällainen toisten suomalaisten poissulkeminen ja erilaisuuden torjuminen kuulostaa omiin korviini kurjalta. Maahanmuuttajiin ja yleensä uussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat tahot rajaavat aidon kansallismielisyyden vain kantasuomalaisiin, eivätkä yritäkään tätä eksklusiivisuuttaan peitellä. Siinä mielessä he ovat sentään rehellisempiä kuin yhtä lailla militanttia taisteluretoriikkaa puheessaan viljelevät pseudosuvaitsevaiset, jotka kuitenkin paljastuvat aivan yhtä suvaitsemattomiksi aina suunsa avatessaan.</p><p>Minun suomalaisuuteni sisältää niin terhikiemungit kuin kristakososet, vaikken kummankaan retoriikasta itse pidäkään. Minulle ei tulisi mieleenkään heittää pyyhettä kehään, jos eri tavalla ajattelevista ihmisistä koostuva puolue, jonka arvot ovat minulle kohtalaisen vastenmieliset, menestyisi vaaleissa. Päinvastoin, aitoon demokratiaan kuuluu myös vaalitappio ja sen kestäminen.<br /><br />Kun on seurannut historiaa ja politiikkaa edes vähäisessä määrin, kaiken tämän pitäisi olla itsestään selvää. Kuplissa perspektiivi kuitenkin muuttuu niin kapeaksi, että mikään muu kuin jatkuva voittokulku ei kelpaa. Vastapuolta ja kansan tahtoa ei edes haluta kunnioittaa. Tällainen asenne ei ole kovin demokraattinen.<br /><br />Yksilönvapauden ja ihmisoikeuksien kannalta asenne on vielä ongelmallisempi. Meillä suomalaisilla on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista, ja niiden hoitamisesta, eikä siihen kuulu erimielisten ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajattelun kulmakivi on diversiteetti ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ratkaista ongelmat poliittisten prosessien avulla. Nyt ilmapiiri on sellainen, että vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjailija Leena Krohn hiljattain sanoi, tilanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.</p><p>Myös Pirkko Saisio entisenä taistolaisena tietää, mistä puhuu. Nykyajan taistolaisuus on Saision mukaan sitä, että äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi tai fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikulttuurisuuden ihanasta utopiasta. Minkäänlaisia harmaan eri sävyjä ei edes haluta nähdä. Aivan samalla tavalla aikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itänaapuria vähänkin kritisoivat neuvostovastaiksi tai fasisteiksi. Kuvaavaa on, että Saisio tämän lausuntonsa jälkeen tuomittiin heti äärioikeiston pussiin pelaavaksi rasisti-fasistiksi. Maahanmuutosta on tullut uusi Neuvostoliitto.</p><p><br />Tilanne ei voi jatkua tällaisena. Meidän pitää oppia keskustelemaan ja sietämään erilaisuutta. Minun unelmani on inklusiivinen, ei eksklusiivinen. Minun suomalaisuuteni pitää sisällään niin kansallismieliset kuin punavihreät, ihonväriin, uskontoon tai etnisyyteen katsomatta. Suomalaisuus on paljon laajempi käsite kuin ääripäät antavat ymmärtää.&nbsp;<br /><br />Suomalaisuuden käsite on aina elänyt ajassa eikä se ole mikään lukkoon lyöty ideaali. Jos puhutaan unelmoinnista, on selvää, ettemme voi palata menneisyyteen tai haikailla epärealistiseen tulevaisuuteen. Maahanmuutto voi parhaimmillaan auttaa meitä laajentamaan käsitystämme siitä, mitä suomalaisuus pitää sisällään. Erinomainen esimerkki tästä on maahamme 1800-luvun lopulla muuttaneet tataarit. Heitä ei tarvinnut kotouttaa, he kotoutuivat itse.</p><p>Maahanmuutto ei kuitenkaan voi olla itseisarvo. Järkevällä ja kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuna maahanmuutto hyödyttää meitä, rikastaa aidosti kulttuuriamme, ja ennen muuta johtaa huoltosuhteen parantumiseen. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on ensiarvoisen tärkeä saada kestäväksi eikä se onnistu toistaiseksi toteutetulla politiikalla. Eläkkeet ja sosiaaliturva pitää pystyä rahoittamaan myös jatkossa, ja siihen tarvitsemme ahkeria maahanmuuttajia, jotka opiskelevat ja tekevät töitä, elättävät itsensä ja perheensä ja maksavat veroja. Nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdotonta säilyttää, jos huoltosuhde keikahtaa nurinniskoin. Emme liioin voi hyväksyä vieraanvaraisuuttamme röyhkeästi väärinkäyttävää ja arvojemme kanssa perustavanlaatuisessa ristiriidassa olevaa rikollisuutta. Seksuaali- ja muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat pitää pystyä karkottamaan.<br /><br />Minun Suomessani islam ja suomalaisuus eivät ole ristiriidassa. Identiteetin rakentuminen on monimutkainen prosessi, mutta tataarit jo itsessään osoittavat, että muslimi voi halutessaan olla täysin suomalainen. Nykyinen kotouttamispolitiikka ei useinkaan tue tällaista positiivista kehitystä. Päinvastoin: jos kotouttamisessa korostetaan liikaa lähtömaan kulttuurin, kielen ja tapojen säilyttämistä, ihminen ei koe tulevansa osaksi tätä yhteiskuntaa. Identiteetti ikään kuin jää lähtömaahan. Monikulttuurisuus ei tässä mielessä ole rikkaus, sillä se ylläpitää eristäytymistä ja valtakulttuurin välttelyä.</p><p>Suomalaisten musliminuorten on voitava luoda itselleen tataarien tavoin sataprosenttisesti suomalainen muslimi-identiteetti, suomalaisuus ja islamilaisuus eivät saa olla toisiaan poissulkevia. Selvää on se, että tämä ei tarkoita islamin uskon ja islamilaisen kulttuurin niiden piirteiden hyväksymistä, jotka ovat ristiriidassa Suomen lakien ja hyvien tapojen kanssa. Jos muslimi ei voi tätä omassa uskontulkinnassaan hyväksyä, on hänen muutettava muualle. Inklusiivisuudellakin on oltava rajansa.</p><p>Minullakin on unelma. Itsenäinen ja vapaa Suomi tarvitsee voimakkaita läntisiä liittolaisia eli käytännössä EU- ja Nato-jäsenyyden, riittävän laajat yhteisiksi koetut arvot ja dynaamisen valtakulttuurin, joka kyllä sietää moninaisia alakulttuureja. Monikulttuurisuuden utopian mukanaan tuomia rinnakkaisyhteiskuntia emme sen sijaan halua.</p><p>Suomi on hyvä maa, pidetään se sellaisena.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Itsenäisyyspäivän aikoihin on hyvä pohtia suomalaisen yhteiskunnan peruskysymystä: mitä on olla suomalainen.

On selvää, että Suomi kuuluu länteen. Mitä länsi minulle tarkoittaa? Se tarkoittaa liberaalidemokratiaa, oikeusvaltion laillisuusperiaatetta, yksilönvapauksia ja hyvää elämää. Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt tyhjästä. Se syntyi lujalla tahdolla ja ennen kaikkea kovalla työllä. Nyt ne, jotka tuon työn aikoinaan tekivät, tarvitsevat eläkkeidensä maksajat ja perintönsä jatkajat.

Suomi on noussut vieraan vallan alta, taistellut sortajaa vastaan, torjunut hyökkääjät ja rakentanut uudestaan tuhotun maan. Nykyään taistelua käydään myös maamme rajojen sisäpuolella, somessa, ja jopa Helsingin kaduilla. Jos taistelu ei eskaloidukaan fyysiseksi, ainakin ääri-ideologiat esiintyvät äänekkäästi.

Kirjoitin vuosi sitten polarisaationtorjuntatalkoista. Valitettavasti kiihkoilijat eivät järjen ääntä kuuntele. Tällainen kehitys on huolestuttavaa, varsinkin itsenäisyyspäivänä, jolloin pitäisi miettiä ennemmin sitä, mikä meitä suomalaisia yhdistää kuin sitä, mikä meitä erottaa.

Haluaisin sellaisen Suomen, jossa erilaisista aatteellisista näkemyksistä voitaisiin keskustella rauhallisesti ja sivistyneesti. On selvää, että aina tulee esiintymään äärimmäisiä kannanottoja ja mielipiteitä, mutta sen kanssa pitäisi oppia jo elämään eikä kiihdyttää polarisaatiota entisestään.

On hyvin ikävää huomata, kuinka omissa kuplissaan pyörivät kuppikunnat sulkevat väärällä tavalla eri mieltä olevat kokonaan pois omasta todellisuudestaan. ”Kuka muka äänestää persuja”, kysyi tunnettu näyttelijä aikoinaan. Toinen puolestaan julisti Lontooseen muuttaessaan hävinneensä taistelun: ”Ne terhikiemungit voittivat!”

Tällainen toisten suomalaisten poissulkeminen ja erilaisuuden torjuminen kuulostaa omiin korviini kurjalta. Maahanmuuttajiin ja yleensä uussuomalaisiin kriittisesti suhtautuvat tahot rajaavat aidon kansallismielisyyden vain kantasuomalaisiin, eivätkä yritäkään tätä eksklusiivisuuttaan peitellä. Siinä mielessä he ovat sentään rehellisempiä kuin yhtä lailla militanttia taisteluretoriikkaa puheessaan viljelevät pseudosuvaitsevaiset, jotka kuitenkin paljastuvat aivan yhtä suvaitsemattomiksi aina suunsa avatessaan.

Minun suomalaisuuteni sisältää niin terhikiemungit kuin kristakososet, vaikken kummankaan retoriikasta itse pidäkään. Minulle ei tulisi mieleenkään heittää pyyhettä kehään, jos eri tavalla ajattelevista ihmisistä koostuva puolue, jonka arvot ovat minulle kohtalaisen vastenmieliset, menestyisi vaaleissa. Päinvastoin, aitoon demokratiaan kuuluu myös vaalitappio ja sen kestäminen.

Kun on seurannut historiaa ja politiikkaa edes vähäisessä määrin, kaiken tämän pitäisi olla itsestään selvää. Kuplissa perspektiivi kuitenkin muuttuu niin kapeaksi, että mikään muu kuin jatkuva voittokulku ei kelpaa. Vastapuolta ja kansan tahtoa ei edes haluta kunnioittaa. Tällainen asenne ei ole kovin demokraattinen.

Yksilönvapauden ja ihmisoikeuksien kannalta asenne on vielä ongelmallisempi. Meillä suomalaisilla on pitkän länsimaisen perinteen muodostama käsitys yleisistä, yhteisistä asioista, ja niiden hoitamisesta, eikä siihen kuulu erimielisten ulossulkeminen. Päinvastoin: länsimaisen ajattelun kulmakivi on diversiteetti ja sen sietäminen. Eroista pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti ja ratkaista ongelmat poliittisten prosessien avulla. Nyt ilmapiiri on sellainen, että vain oma totuus kelpaa. Kuten kirjailija Leena Krohn hiljattain sanoi, tilanne on jo pahempi kuin 1970-luvulla.

Myös Pirkko Saisio entisenä taistolaisena tietää, mistä puhuu. Nykyajan taistolaisuus on Saision mukaan sitä, että äärioikeistolaisiksi, rasisteiksi tai fasisteiksi leimataan kaikki ne, jotka eivät varauksetta jaa käsitystä avointen rajojen ja monikulttuurisuuden ihanasta utopiasta. Minkäänlaisia harmaan eri sävyjä ei edes haluta nähdä. Aivan samalla tavalla aikanaan taistolaiset leimasivat kaikki itänaapuria vähänkin kritisoivat neuvostovastaiksi tai fasisteiksi. Kuvaavaa on, että Saisio tämän lausuntonsa jälkeen tuomittiin heti äärioikeiston pussiin pelaavaksi rasisti-fasistiksi. Maahanmuutosta on tullut uusi Neuvostoliitto.


Tilanne ei voi jatkua tällaisena. Meidän pitää oppia keskustelemaan ja sietämään erilaisuutta. Minun unelmani on inklusiivinen, ei eksklusiivinen. Minun suomalaisuuteni pitää sisällään niin kansallismieliset kuin punavihreät, ihonväriin, uskontoon tai etnisyyteen katsomatta. Suomalaisuus on paljon laajempi käsite kuin ääripäät antavat ymmärtää. 

Suomalaisuuden käsite on aina elänyt ajassa eikä se ole mikään lukkoon lyöty ideaali. Jos puhutaan unelmoinnista, on selvää, ettemme voi palata menneisyyteen tai haikailla epärealistiseen tulevaisuuteen. Maahanmuutto voi parhaimmillaan auttaa meitä laajentamaan käsitystämme siitä, mitä suomalaisuus pitää sisällään. Erinomainen esimerkki tästä on maahamme 1800-luvun lopulla muuttaneet tataarit. Heitä ei tarvinnut kotouttaa, he kotoutuivat itse.

Maahanmuutto ei kuitenkaan voi olla itseisarvo. Järkevällä ja kansantaloudellisesti kestävällä tavalla toteutettuna maahanmuutto hyödyttää meitä, rikastaa aidosti kulttuuriamme, ja ennen muuta johtaa huoltosuhteen parantumiseen. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on ensiarvoisen tärkeä saada kestäväksi eikä se onnistu toistaiseksi toteutetulla politiikalla. Eläkkeet ja sosiaaliturva pitää pystyä rahoittamaan myös jatkossa, ja siihen tarvitsemme ahkeria maahanmuuttajia, jotka opiskelevat ja tekevät töitä, elättävät itsensä ja perheensä ja maksavat veroja. Nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio on mahdotonta säilyttää, jos huoltosuhde keikahtaa nurinniskoin. Emme liioin voi hyväksyä vieraanvaraisuuttamme röyhkeästi väärinkäyttävää ja arvojemme kanssa perustavanlaatuisessa ristiriidassa olevaa rikollisuutta. Seksuaali- ja muihin vakaviin rikoksiin syyllistyneet maahanmuuttajat pitää pystyä karkottamaan.

Minun Suomessani islam ja suomalaisuus eivät ole ristiriidassa. Identiteetin rakentuminen on monimutkainen prosessi, mutta tataarit jo itsessään osoittavat, että muslimi voi halutessaan olla täysin suomalainen. Nykyinen kotouttamispolitiikka ei useinkaan tue tällaista positiivista kehitystä. Päinvastoin: jos kotouttamisessa korostetaan liikaa lähtömaan kulttuurin, kielen ja tapojen säilyttämistä, ihminen ei koe tulevansa osaksi tätä yhteiskuntaa. Identiteetti ikään kuin jää lähtömaahan. Monikulttuurisuus ei tässä mielessä ole rikkaus, sillä se ylläpitää eristäytymistä ja valtakulttuurin välttelyä.

Suomalaisten musliminuorten on voitava luoda itselleen tataarien tavoin sataprosenttisesti suomalainen muslimi-identiteetti, suomalaisuus ja islamilaisuus eivät saa olla toisiaan poissulkevia. Selvää on se, että tämä ei tarkoita islamin uskon ja islamilaisen kulttuurin niiden piirteiden hyväksymistä, jotka ovat ristiriidassa Suomen lakien ja hyvien tapojen kanssa. Jos muslimi ei voi tätä omassa uskontulkinnassaan hyväksyä, on hänen muutettava muualle. Inklusiivisuudellakin on oltava rajansa.

Minullakin on unelma. Itsenäinen ja vapaa Suomi tarvitsee voimakkaita läntisiä liittolaisia eli käytännössä EU- ja Nato-jäsenyyden, riittävän laajat yhteisiksi koetut arvot ja dynaamisen valtakulttuurin, joka kyllä sietää moninaisia alakulttuureja. Monikulttuurisuuden utopian mukanaan tuomia rinnakkaisyhteiskuntia emme sen sijaan halua.

Suomi on hyvä maa, pidetään se sellaisena.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
22 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265418-minullakin-on-unelma#comments Kuplautuminen Maahanmuutto Polarisaatio suomalaisuus Yhteiskunnan rakentaminen Fri, 07 Dec 2018 15:05:28 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265418-minullakin-on-unelma
Oikeusvarmuutta ja väärinkäytön estoa turvapaikanhakuun http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265405-oikeusvarmuutta-ja-vaarinkayton-estoa-turvapaikanhakuun <p>Turvapaikkajärjestelmämme tulee perustua tasapainoon. Siihen kuuluu turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen käsittely ja joko kotouttaminen Suomeen myönteisen päätöksen jälkeen tai palauttaminen hakijan kotimaahan negatiivisen päätöksen jälkeen. Vahvistamme nyt molempia vaakapunnuksia. Estämme eduskunnalle annetulla lakimuutoksella hakemusvälineiden väärinkäyttöä. Samalla kehitämme turvapaikkaprosessin oikeusvarmuutta edelleen sekä kesällä julkaistun noin 30 toimenpiteen kokonaisuudella että parhaillaan kilpailutuksessa olevan turvapaikkajärjestelmän ulkoisen arvioinnin avulla.</p><p><strong>Uusintahakemukset - oikeusturvakeino ja mahdollisuus väärinkäytölle</strong></p><p>Viime vuosina on nähty uusintahakemusten kasvua. Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jätetty n. 2 750 kappaletta, joista 47 prosenttia uusintahakemuksia.</p><p>Perusteet tehdä uusi hakemus ovat tietyissä tilanteissa kiistattomia. Ensinnäkin hakijan kotimaan tai henkilön hänen oma tilanteensa on voinut muuttua ensimmäisestä hakemuksesta. Näin kävi esimerkiksi Afganistanin pääkaupungin Kabulin kohdalla syksyllä 2018, jolloin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR muutti arviotaan kaupungin turvallisuustilanteesta. Vakiintuneeseen tapaan tämä otettiin nopeasti huomioon Maahanmuuttoviraston uusissa päätöksissä koskien erityisesti tilanteita, joissa muualta Afganistanista kotoisin olevien katsotaan voivan paeta sisäisesti Kabuliin. Jo tehtyjen mutta vielä toimeenpanemattomien sisäiseen pakoon perustuvien päätösten osalta uuden arvion huomioonottaminen jää tuomioistuinvalituksen tai uusintahakemuksen tekemisen varaan. &nbsp;&nbsp;</p><p>Toinen tarve uusintahakemuksille on ensimmäisessä käsittelyssä mahdollisesti tapahtunut puute. Migrin sisäisessä <a href="https://migri.fi/documents/5202425/8701378/Maahanmuuttoviraston+selvitys+sis%C3%A4ministerille+turvapaikkap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksentekoon_valmis.pdf/0bb0572e-0309-4250-b1f1-45cc9d5f00da/Maahanmuuttoviraston+selvitys+sis%C3%A4ministerille+turvapaikkap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksentekoon_valmis.pdf.pdf">selvityksessä</a> turvapaikkaprosessista huomattiin, että joissakin tapauksissa esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun käännöksissä oli ollut laadullisia puutteita. Joskus myös häpeä, yleinen epäluulo viranomaisia kohtaan, tietämättömyys prosessista tai muu hakijaan liittyvä tekijä estää tuomasta puhutteluissa ilmi kaikkia oleellisia tietoja. Pääasiallisesti tällaiset puutteet huomioidaan hallinto-oikeudessa, jonne kaikista turvapaikkapäätöksistä on mahdollista valittaa ja josta hakemukset voidaan lähettää uudelleen Maahanmuuttovirastoon käsiteltäväksi. Jos jostain syystä näin ei kuitenkaan käykään, on uusintahakemus tärkeä oikeusturvakeino.</p><p>Uusintahakemuksiin liittyy kuitenkin myös haasteita silloin, kun niitä käytetään väärin pyrkimyksenä viivyttää lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen toimeenpanoa. Uudella hakemuksella on voitu pidentää vastaanottorahan saamista ja vastaanottokeskuksessa asumista tai mahdollistaa työskentelyn jatkaminen myös lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen. Pieni osa hakijoista on myös jättänyt uuden hakemuksen palautuksen viivästyttämiseksi vasta lentokentällä, kun kotimaan palautus on jo käynnistynyt ja kaikki matkavalmistelut on tehty. Näistä aiheettomista uusintahakemuksista koituu tällöin paitsi ylimääräistä työtä, myös epäluottamusta järjestelmän toimivuutta kohtaan. Väärinkäytön mahdollistaminen on karhunpalvelus myös aidosti vainoa Suomeen paenneille, koska viivytyshakemusten kierre syö hyväksyntää koko turvapaikkajärjestelmältä. Vaikka väärinkäyttäjien joukko ei toistaiseksi ole kovin suuri, on se periaatteellisesti merkityksellinen.</p><p>5. joulukuuta eduskuntaan jätetyssä hallituksen esityksessä tasapainoa varmistetaan siten, että uusintahakemusten väärinkäytön mahdollisuus pienenee. Merkittävin muutos on, että viivyttämistarkoituksessa jätetyt uusintahakemukset eivät enää keskeytä maasta poistamista. Jos ensimmäinen uusintahakemus siis jätetään vain välittömän maasta poistamisen estämiseksi silloin kun kaikki palautusvalmistelut on jo tehty ja henkilöä ollaan jo palauttamassa kotimaahansa, ei uusintahakemus automaattisesti estä palautusta. Maahanmuuttovirasto selvittää tällaisen hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Mikäli edellytykset eivät täyty, palausta voidaan jatkaa.</p><p>Toisena muutoksena säädettäisiin, että hakijan on jatkossa pystyttävä perustelemaan, miksei hän ole voinut itsestään riippumattomista syistä tuoda uutta perustetta esille aiemmin. Suomen perustuslain takaama palauttamiskielto on kuitenkin ehdoton. Jos siis uudessa hakemuksessa esitetyn perusteen valossa henkilön voidaan nähdä olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, hakemus otetaan tutkittavaksi. Ensimmäisen uusintahakemuksen kohdalla tosiasiallinen kynnys hakemuksen ottamiseksi käsittelyyn on pienempi kuin seuraavissa uusintahakemuksissa, koska jokaisella uusintahakemuskierroksella on vaikeampi perustella sitä, miksei asiaa ole tuotu enemmin esille.</p><p>Kolmas muutos on se, että jatkossa uusintahakemuksen jättäminen ei enää mahdollista työnteon jatkamista suoraan. Turvapaikkahakemuksen jättänyt henkilö voi aloittaa työskentelyn matkustusasiakirjalla kolmen kuukauden maassaolon jälkeen ja ilman matkustusasiakirjaa puolen vuoden maassa oleskelun jälkeen. Aiemmin uusintahakemuksen kohdalla sääntely on ollut epäselvää siltä osin, vaaditaanko vastaava odotusaika myös näiden hakemusten kohdalta. Jatkossa lainsäädännössä määritellään, että niin sanottu karenssi alkaa uudelleen. Näin uusintahakemusta ei voida käyttää työnteon jatkamisen mahdollistamiseksi tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole oleskelulupaan perustetta mutta hän haluaa viivyttää lähtöä Suomesta.</p><p>On tavallaan luonnollista, että työnteko-oikeus katkeaa kielteisen oleskelulupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Silti uuden 3/6 kuukauden odotusajan säätäminen myös uusintahakemuksiin on mielestäni paketin kinkkisin kysymys. Haluammehan sinänsä aina kannustaa työhön. Siksi olen myös halunnut pitää auki turvapaikanhakijataustaisten mahdollisuuden hakea työperäistä oleskelulupaa Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tätä on vaikeutettu. Kokonaisuutta harkiten olen tullut siihen tulokseen, että työnteko-oikeuden välitön jatkuminen uusintahakemuksen kohdalla luo liian ilmeisen kannusteen tehdä uusintahakemus myös vailla perusteita olevassa tilanteessa ja käyttää hakemuskierrettä ikään kuin oleskeluluvan korvikkeena elämän jatkamiseen Suomessa. Tätä varten uusintahakemusta ei ole tarkoitettu.</p><p><strong>Oikeusvaltio koskee Suomessa kaikkia</strong></p><p>Samaan aikaan kun uusintahakemusten väärinkäytöksiä estetään, tehdään toimia myös hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. Jo aiemmin Maahanmuuttovirasto toteutti sisäisen selvityksen, jonka perusteella identifioitiin lähes 30 kehittämiskohdetta, joita on kaikkia viety aktiivisesti eteenpäin. Esimerkiksi tulkkauksen laadussa havaittujen puutteiden takia Maahanmuuttovirastoon palkattiin niin sanottuja reviisoritulkkeja, joiden tehtävä on tarkistaa tulkkauksen laatu pääkielissä.</p><p>Lisäksi viime torstaina 29.11. avasimme sisäministeriössä kilpailutuksen ulkoiselle selvitykselle turvapaikkaprosessista, jossa toteuttaja on tarkoitus valita tammikuun loppuun mennessä. Selvityksessä otetaan huomioon kaikki hakemus- ja valitusvaiheet eri viranomaisissa eli tarkastellaan koko turvapaikkaprosessia turvapaikanhakijan näkökulmasta aina hakijan maahantulosta palautukseen tai kuntaan siirtymiseen asti.</p><p>Selvityksellä varmistetaan, että laadunarviointi kaikissa prosessin eri vaiheissa toimii sekä tehdään esityksiä siitä, miten ja millä keinoin voidaan entisestään parantaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin laatua, lyhentää prosessin kestoa, sujuvoittaa prosessia ja huolehtia turvapaikanhakijoiden oikeussuojasta kansainvälisten ja kansallisten velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on pohtia sitä, miten tulisi toimia, mikäli vuoden 2015 tapainen maahanmuuttotilanteen äkillinen muuttuminen tapahtuisi ja mitkä olisivat prosessissa silloin kriittisimmät kohdat turvapaikanhakijoiden oikeussuojan kannalta.</p><p>Jotta pystyttäisiin itse Maahanmuuttoviraston päätöksenteon lisäksi tarkastelemaan esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksen toimintatapoja, joka kuuluu poliisin toimivaltaan, tai turvapaikanhakijoiden oikeudellisten avustajien sekä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten edustajien toiminnan kehittämistä, jotka osin kuuluvat Oikeusministeriöön, ei selvitystä ole rajattu yksin Maahanmuuttovirastoon. Kokonaisprosessin tarkastelulla pystymme parhaiten varmistamaan kokonaisuutena sujuvan ja oikeusvarman prosessi hakijoille.</p><p>Euroopan ulkorajoilla näkyvät elintasoerot, Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva sekä vapaa maahanmuutto eivät voi toimia käsi kädessä. EU:ssa tarvitaan yhteinen järjestelmä, joka perustuu nykyistä vahvemmin suoraan YK:n pakolaisleireiltä otettavien kiintiöpakolaisten auttamiseen eikä nykyisissä määrin rajoilla tapahtuvaan turvapaikan hakemiseen. Kunnes pääsemme tällaiseen järjestelmään, on meidän kuitenkin tarpeellista huolehtia toimivasta, kansallisesta järjestelmästä, jossa kun turvapaikkoja haetaan maamme rajoilta, ne käsitellään asianmukaisesti ja kansainvälisiä kriteerejä noudattaen siten, että takaamme turvapaikan sitä aidosti tarvitseville, mutta estämme samalle järjestelmämme väärinkäytökset.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Turvapaikkajärjestelmämme tulee perustua tasapainoon. Siihen kuuluu turvapaikkahakemusten oikeudenmukainen käsittely ja joko kotouttaminen Suomeen myönteisen päätöksen jälkeen tai palauttaminen hakijan kotimaahan negatiivisen päätöksen jälkeen. Vahvistamme nyt molempia vaakapunnuksia. Estämme eduskunnalle annetulla lakimuutoksella hakemusvälineiden väärinkäyttöä. Samalla kehitämme turvapaikkaprosessin oikeusvarmuutta edelleen sekä kesällä julkaistun noin 30 toimenpiteen kokonaisuudella että parhaillaan kilpailutuksessa olevan turvapaikkajärjestelmän ulkoisen arvioinnin avulla.

Uusintahakemukset - oikeusturvakeino ja mahdollisuus väärinkäytölle

Viime vuosina on nähty uusintahakemusten kasvua. Tänä vuonna turvapaikkahakemuksia on jätetty n. 2 750 kappaletta, joista 47 prosenttia uusintahakemuksia.

Perusteet tehdä uusi hakemus ovat tietyissä tilanteissa kiistattomia. Ensinnäkin hakijan kotimaan tai henkilön hänen oma tilanteensa on voinut muuttua ensimmäisestä hakemuksesta. Näin kävi esimerkiksi Afganistanin pääkaupungin Kabulin kohdalla syksyllä 2018, jolloin YK:n pakolaisjärjestö UNHCR muutti arviotaan kaupungin turvallisuustilanteesta. Vakiintuneeseen tapaan tämä otettiin nopeasti huomioon Maahanmuuttoviraston uusissa päätöksissä koskien erityisesti tilanteita, joissa muualta Afganistanista kotoisin olevien katsotaan voivan paeta sisäisesti Kabuliin. Jo tehtyjen mutta vielä toimeenpanemattomien sisäiseen pakoon perustuvien päätösten osalta uuden arvion huomioonottaminen jää tuomioistuinvalituksen tai uusintahakemuksen tekemisen varaan.   

Toinen tarve uusintahakemuksille on ensimmäisessä käsittelyssä mahdollisesti tapahtunut puute. Migrin sisäisessä selvityksessä turvapaikkaprosessista huomattiin, että joissakin tapauksissa esimerkiksi turvapaikkapuhuttelun käännöksissä oli ollut laadullisia puutteita. Joskus myös häpeä, yleinen epäluulo viranomaisia kohtaan, tietämättömyys prosessista tai muu hakijaan liittyvä tekijä estää tuomasta puhutteluissa ilmi kaikkia oleellisia tietoja. Pääasiallisesti tällaiset puutteet huomioidaan hallinto-oikeudessa, jonne kaikista turvapaikkapäätöksistä on mahdollista valittaa ja josta hakemukset voidaan lähettää uudelleen Maahanmuuttovirastoon käsiteltäväksi. Jos jostain syystä näin ei kuitenkaan käykään, on uusintahakemus tärkeä oikeusturvakeino.

Uusintahakemuksiin liittyy kuitenkin myös haasteita silloin, kun niitä käytetään väärin pyrkimyksenä viivyttää lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen toimeenpanoa. Uudella hakemuksella on voitu pidentää vastaanottorahan saamista ja vastaanottokeskuksessa asumista tai mahdollistaa työskentelyn jatkaminen myös lainvoimaisen kielteisen päätöksen jälkeen. Pieni osa hakijoista on myös jättänyt uuden hakemuksen palautuksen viivästyttämiseksi vasta lentokentällä, kun kotimaan palautus on jo käynnistynyt ja kaikki matkavalmistelut on tehty. Näistä aiheettomista uusintahakemuksista koituu tällöin paitsi ylimääräistä työtä, myös epäluottamusta järjestelmän toimivuutta kohtaan. Väärinkäytön mahdollistaminen on karhunpalvelus myös aidosti vainoa Suomeen paenneille, koska viivytyshakemusten kierre syö hyväksyntää koko turvapaikkajärjestelmältä. Vaikka väärinkäyttäjien joukko ei toistaiseksi ole kovin suuri, on se periaatteellisesti merkityksellinen.

5. joulukuuta eduskuntaan jätetyssä hallituksen esityksessä tasapainoa varmistetaan siten, että uusintahakemusten väärinkäytön mahdollisuus pienenee. Merkittävin muutos on, että viivyttämistarkoituksessa jätetyt uusintahakemukset eivät enää keskeytä maasta poistamista. Jos ensimmäinen uusintahakemus siis jätetään vain välittömän maasta poistamisen estämiseksi silloin kun kaikki palautusvalmistelut on jo tehty ja henkilöä ollaan jo palauttamassa kotimaahansa, ei uusintahakemus automaattisesti estä palautusta. Maahanmuuttovirasto selvittää tällaisen hakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytykset. Mikäli edellytykset eivät täyty, palausta voidaan jatkaa.

Toisena muutoksena säädettäisiin, että hakijan on jatkossa pystyttävä perustelemaan, miksei hän ole voinut itsestään riippumattomista syistä tuoda uutta perustetta esille aiemmin. Suomen perustuslain takaama palauttamiskielto on kuitenkin ehdoton. Jos siis uudessa hakemuksessa esitetyn perusteen valossa henkilön voidaan nähdä olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, hakemus otetaan tutkittavaksi. Ensimmäisen uusintahakemuksen kohdalla tosiasiallinen kynnys hakemuksen ottamiseksi käsittelyyn on pienempi kuin seuraavissa uusintahakemuksissa, koska jokaisella uusintahakemuskierroksella on vaikeampi perustella sitä, miksei asiaa ole tuotu enemmin esille.

Kolmas muutos on se, että jatkossa uusintahakemuksen jättäminen ei enää mahdollista työnteon jatkamista suoraan. Turvapaikkahakemuksen jättänyt henkilö voi aloittaa työskentelyn matkustusasiakirjalla kolmen kuukauden maassaolon jälkeen ja ilman matkustusasiakirjaa puolen vuoden maassa oleskelun jälkeen. Aiemmin uusintahakemuksen kohdalla sääntely on ollut epäselvää siltä osin, vaaditaanko vastaava odotusaika myös näiden hakemusten kohdalta. Jatkossa lainsäädännössä määritellään, että niin sanottu karenssi alkaa uudelleen. Näin uusintahakemusta ei voida käyttää työnteon jatkamisen mahdollistamiseksi tilanteessa, jossa henkilöllä ei ole oleskelulupaan perustetta mutta hän haluaa viivyttää lähtöä Suomesta.

On tavallaan luonnollista, että työnteko-oikeus katkeaa kielteisen oleskelulupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Silti uuden 3/6 kuukauden odotusajan säätäminen myös uusintahakemuksiin on mielestäni paketin kinkkisin kysymys. Haluammehan sinänsä aina kannustaa työhön. Siksi olen myös halunnut pitää auki turvapaikanhakijataustaisten mahdollisuuden hakea työperäistä oleskelulupaa Suomessa, vaikka esimerkiksi Saksassa ja Ruotsissa tätä on vaikeutettu. Kokonaisuutta harkiten olen tullut siihen tulokseen, että työnteko-oikeuden välitön jatkuminen uusintahakemuksen kohdalla luo liian ilmeisen kannusteen tehdä uusintahakemus myös vailla perusteita olevassa tilanteessa ja käyttää hakemuskierrettä ikään kuin oleskeluluvan korvikkeena elämän jatkamiseen Suomessa. Tätä varten uusintahakemusta ei ole tarkoitettu.

Oikeusvaltio koskee Suomessa kaikkia

Samaan aikaan kun uusintahakemusten väärinkäytöksiä estetään, tehdään toimia myös hakijoiden oikeusturvan varmistamiseksi. Jo aiemmin Maahanmuuttovirasto toteutti sisäisen selvityksen, jonka perusteella identifioitiin lähes 30 kehittämiskohdetta, joita on kaikkia viety aktiivisesti eteenpäin. Esimerkiksi tulkkauksen laadussa havaittujen puutteiden takia Maahanmuuttovirastoon palkattiin niin sanottuja reviisoritulkkeja, joiden tehtävä on tarkistaa tulkkauksen laatu pääkielissä.

Lisäksi viime torstaina 29.11. avasimme sisäministeriössä kilpailutuksen ulkoiselle selvitykselle turvapaikkaprosessista, jossa toteuttaja on tarkoitus valita tammikuun loppuun mennessä. Selvityksessä otetaan huomioon kaikki hakemus- ja valitusvaiheet eri viranomaisissa eli tarkastellaan koko turvapaikkaprosessia turvapaikanhakijan näkökulmasta aina hakijan maahantulosta palautukseen tai kuntaan siirtymiseen asti.

Selvityksellä varmistetaan, että laadunarviointi kaikissa prosessin eri vaiheissa toimii sekä tehdään esityksiä siitä, miten ja millä keinoin voidaan entisestään parantaa tulevaisuudessa turvapaikkaprosessin laatua, lyhentää prosessin kestoa, sujuvoittaa prosessia ja huolehtia turvapaikanhakijoiden oikeussuojasta kansainvälisten ja kansallisten velvoitteiden mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on pohtia sitä, miten tulisi toimia, mikäli vuoden 2015 tapainen maahanmuuttotilanteen äkillinen muuttuminen tapahtuisi ja mitkä olisivat prosessissa silloin kriittisimmät kohdat turvapaikanhakijoiden oikeussuojan kannalta.

Jotta pystyttäisiin itse Maahanmuuttoviraston päätöksenteon lisäksi tarkastelemaan esimerkiksi kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksen toimintatapoja, joka kuuluu poliisin toimivaltaan, tai turvapaikanhakijoiden oikeudellisten avustajien sekä ilman huoltajaa Suomeen tulleiden turvapaikanhakijalasten edustajien toiminnan kehittämistä, jotka osin kuuluvat Oikeusministeriöön, ei selvitystä ole rajattu yksin Maahanmuuttovirastoon. Kokonaisprosessin tarkastelulla pystymme parhaiten varmistamaan kokonaisuutena sujuvan ja oikeusvarman prosessi hakijoille.

Euroopan ulkorajoilla näkyvät elintasoerot, Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva sekä vapaa maahanmuutto eivät voi toimia käsi kädessä. EU:ssa tarvitaan yhteinen järjestelmä, joka perustuu nykyistä vahvemmin suoraan YK:n pakolaisleireiltä otettavien kiintiöpakolaisten auttamiseen eikä nykyisissä määrin rajoilla tapahtuvaan turvapaikan hakemiseen. Kunnes pääsemme tällaiseen järjestelmään, on meidän kuitenkin tarpeellista huolehtia toimivasta, kansallisesta järjestelmästä, jossa kun turvapaikkoja haetaan maamme rajoilta, ne käsitellään asianmukaisesti ja kansainvälisiä kriteerejä noudattaen siten, että takaamme turvapaikan sitä aidosti tarvitseville, mutta estämme samalle järjestelmämme väärinkäytökset.

 

]]>
55 http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265405-oikeusvarmuutta-ja-vaarinkayton-estoa-turvapaikanhakuun#comments Maahanmuutto Turvapaikanhaku Fri, 07 Dec 2018 11:00:00 +0000 Kai Mykkänen http://kaimykknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265405-oikeusvarmuutta-ja-vaarinkayton-estoa-turvapaikanhakuun
Maahanmuuttopolitiikan täytyy sietää myös kritiikkiä http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265394-maahanmuuttopolitiikan-taytyy-sietaa-myos-kritiikkia <p>Oulussa tapahtunut hyväksikäyttövyyhti sekä kaksi bussinkaappausyritystä kuumentavat suomalaisten tunteita. Todennäköisesti kaikki ovat siitä samaa mieltä, että nämä teot ovat julmia ja väärin. Erimielisyydet alkavat siitä, kun pohditaan, onko tekijöiden kulttuuritaustalla näissä rikoksissa väliä.</p><p>Ääripäät osuvat tässä keskustelussa jälleen kerran hakoteille. Ei, kaikki lähi-idästä Suomeen tulevat miehet eivät &nbsp;todellakaan muutu monstereiksi nähdessään vähäpukeisen naisen. Ja ei, kaikissa kulttuureissa myöskään tasa-arvo toteudu yhtä hyvin kuin täällä.&nbsp;</p><p>Minulle on selvää, että esimerkiksi oma alani tarvitsee maahanmuuttajia, koska suomalaisia tekijöitä ei löydy tarpeeksi. Kannatan ratkaisuksi ensisijaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat eivät myöskään ole homogeeninen ryhmä, vaan porukkaa riittää moneen junaan - kuten meitä suomalaisiakin.</p><p>Kuitenkin jos ja kun tietyissä kulttuuriryhmissä esiintyy poikkeuksellisen paljon ongelmia Suomessa, niin näitä ongelmia tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, ovatko kulttuurierot yksinkertaisesti liian suuria. Kotouttamiseen tämä velkaantunut maa ei voi loputtomiin rälssätä rahaa.</p><p>Järkevässä maahanmuuttopolitiikassa ymmärretään työvoiman tarve, mutta suhtaudutaan myös tilastoihin vakavasti.</p><p><em>Kirjoittaja on liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas, joka tykkää kyseenalaistamisesta.</em></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulussa tapahtunut hyväksikäyttövyyhti sekä kaksi bussinkaappausyritystä kuumentavat suomalaisten tunteita. Todennäköisesti kaikki ovat siitä samaa mieltä, että nämä teot ovat julmia ja väärin. Erimielisyydet alkavat siitä, kun pohditaan, onko tekijöiden kulttuuritaustalla näissä rikoksissa väliä.

Ääripäät osuvat tässä keskustelussa jälleen kerran hakoteille. Ei, kaikki lähi-idästä Suomeen tulevat miehet eivät  todellakaan muutu monstereiksi nähdessään vähäpukeisen naisen. Ja ei, kaikissa kulttuureissa myöskään tasa-arvo toteudu yhtä hyvin kuin täällä. 

Minulle on selvää, että esimerkiksi oma alani tarvitsee maahanmuuttajia, koska suomalaisia tekijöitä ei löydy tarpeeksi. Kannatan ratkaisuksi ensisijaisesti työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajat eivät myöskään ole homogeeninen ryhmä, vaan porukkaa riittää moneen junaan - kuten meitä suomalaisiakin.

Kuitenkin jos ja kun tietyissä kulttuuriryhmissä esiintyy poikkeuksellisen paljon ongelmia Suomessa, niin näitä ongelmia tulee tarkastella myös siitä näkökulmasta, ovatko kulttuurierot yksinkertaisesti liian suuria. Kotouttamiseen tämä velkaantunut maa ei voi loputtomiin rälssätä rahaa.

Järkevässä maahanmuuttopolitiikassa ymmärretään työvoiman tarve, mutta suhtaudutaan myös tilastoihin vakavasti.

Kirjoittaja on liberaalipuolueen eduskuntavaaliehdokas, joka tykkää kyseenalaistamisesta.

]]>
10 http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265394-maahanmuuttopolitiikan-taytyy-sietaa-myos-kritiikkia#comments Maahanmuutto Fri, 07 Dec 2018 08:59:26 +0000 Kanerva Viitanen http://kanervaviitanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265394-maahanmuuttopolitiikan-taytyy-sietaa-myos-kritiikkia
Lasten raiskauksista puhuminen kiellettyä Facebookissa http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265281-lasten-raiskauksista-puhuminen-kiellettya-facebookissa <p>Tein maanantai-iltana Facebookiin päivityksen, jossa kritisoin mediaa ja poliitikkoja siitä, etteivät ne ota haittamaahanmuuton aiheuttamia ongelmia keskusteluun, vaikka Oulussa tapahtuneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset puhututtivat juuri silloin koko kansaa. Yle oli nimittäin ottanut illan A-studion pääaiheeksi äärioikeiston, ja kommentoijaksi ministeri Mykkäsen. Tuolloin asiaan ei ollut vielä kommentoinut sisä- eikä pääministeri, saati presidentti. Poliisi kielsi, että kyse olisi seksuaalirikosaallosta, mutta seuraavana päivänä päätti kuitenkin tiedottaa lapsia ja heidän vanhempiaan ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka pyrkivät kontaktiin alaikäisten kanssa. Tänään esimerkiksi Iltalehti käyttääkin jo termiä &quot;seksirikollisliiga&quot;.</p> <p>Noin tunti sitten kyseinen päivitykseni poistettiin poliitikkosivultani Facebookin toimesta, ja sain kolmen päivän käyttökiellon. Kuvan päivityksineen ehti nähdä noin 30 000 suomalaista. Jo aiemmin Facebook oli poistanut niin ikään päivitykseni vuodelta 2015, jolloin kommentoin Kempeleessä tapahtunutta alaikäiseen kohdistunutta raiskausta. Seuraavaksi odotettavissa on, että Facebook poistaa myös uusimman päivitykseni lasten raiskaustapauksiin liittyen. Päivitys on jaettu noin 4500 kertaa, ja sen on nähnyt jo yli 300 000 henkilöä. Aihe kiinnostaa nyt siis ihmisiä, ja keskustelun pitäisi olla avointa, jotta ongelmiin voidaan miettiä ratkaisuja. Sen sijaan väärät mielipiteet ja ratkaisuehdotukset sensuroidaan sosiaalisesta mediasta yhteisönormeihin ja vihapuheeseen vedoten. Monopoliasemassa oleva Facebook päättää siis suomalaisten puolesta, mistä saa puhua milläkin tavalla. Sananvapauden rajoittaminen johtaa ainoastaan polarisoituneempaan yhteiskuntaan, ja siksi olen tästä kehityksestä erityisen huolissani.</p> <p>Kritiikkini maanantai-illan A-studiota kohtaan osui oikeaan, sillä pääaiheena oli siis äärioikeisto, ja maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista puhuttiin lopulta ohjelmassa vain joitain minuutteja. Tilastoja seliteltiin jälleen kerran &quot;ilmoitusherkkyydellä&quot;, eikä lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten juurisyihin haluttu puuttua millään tavalla. Jokainen selväjärkinen ymmärtää, että kulttuurierot turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä ovat järkyttävän suuret, eikä tätä tosiasiaa pitäisi enää sivuuttaa. Haluttomuus kotoutua vaikeuttaa asiaa entisestään, eivätkä mitkään kotouttamisresurssit tai valistustyö auta. Muualla Euroopassa tällaiset laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosaallot ovat jo arkipäivää, ja myös KRP:n rikosylikomisario MTV:lle antamassaan haastattelussa patistelee suomalaisia heräämään, sillä nyt esille tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, ja tämänkaltainenkin rikollisuus on nykypäivänä yhä järjestäytyneempää ja raaempaa.</p> <p>Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista puhuttiin median, poliitikkojen ja viranomaisten toimesta yksinomaan hädänalaisina pakolaisina, vaikka muualla Euroopassa tulijoista alettiin hyvin pian käyttää termiä siirtolainen. Tämänkin tapauksen osalta voidaan huomata, että sallittu termistö muuttuu sitä mukaa, kuin yksityiskohtia vuotaa julkisuuteen, eikä niitä voida enää kiistää tai peitellä. Poliisi ja media olivat edeltävällä viikolla tapahtumista hiljaa hyvin pitkään, mutta sosiaalisessa mediassa velloneet huhut tapauksen ympärillä pakottivat uutisoimaan aiheesta.&nbsp;</p> <p>Nyt kantaa ovat vihdoin ottaneet myös ministerit ja presidentti lähinnä järkytystä voivotellen. Varsinaiset ratkaisuehdotukset ovat odotetusti vielä kovin laimeita, eikä edelleenkään tunnusteta kulttuurieroja ja kotoutumishaluttomuutta syiksi näihin järkyttäviin tekoihin. Ministeri Mykkänen kehuskeli maanantain A-studiossa ulkomaalaisrikollisten karkottamisen olevan pian aiempaa helpompaa, mutta unohti samalla, ettei Irak ota vastaan edes sellaisia kansalaisiaan, jotka rikoksiin eivät ole syyllistyneet. Sen ihmeen haluaisin nähdä, miten ministeri aikoo pakkopalauttaa rikollisia Irakiin. Surullisinta on, että tietojen mukaan ainakin yhdelle epäillylle on myönnetty Suomen kansalaisuus, jonka vuoksi hänen karkottamisensa ei nykylainsäädännön puitteissa ole edes mahdollista.&nbsp;</p> <p>Suomalaisessakin mediassa on kovasti keskusteltu venäläisten vaikuttaneen Usan presidentinvaaleihin Facebookin avulla. Kun on kerran myönnetty Facebookilla olevan näin suuri valta demokraattisten vaalien lopputulokseen, on meidän täällä Suomessakin oltava hereillä siitä, millaista sisältöä Facebook meille näin vaalien alla näyttää - ja jättää näyttämättä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tein maanantai-iltana Facebookiin päivityksen, jossa kritisoin mediaa ja poliitikkoja siitä, etteivät ne ota haittamaahanmuuton aiheuttamia ongelmia keskusteluun, vaikka Oulussa tapahtuneet lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset puhututtivat juuri silloin koko kansaa. Yle oli nimittäin ottanut illan A-studion pääaiheeksi äärioikeiston, ja kommentoijaksi ministeri Mykkäsen. Tuolloin asiaan ei ollut vielä kommentoinut sisä- eikä pääministeri, saati presidentti. Poliisi kielsi, että kyse olisi seksuaalirikosaallosta, mutta seuraavana päivänä päätti kuitenkin tiedottaa lapsia ja heidän vanhempiaan ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka pyrkivät kontaktiin alaikäisten kanssa. Tänään esimerkiksi Iltalehti käyttääkin jo termiä "seksirikollisliiga".

Noin tunti sitten kyseinen päivitykseni poistettiin poliitikkosivultani Facebookin toimesta, ja sain kolmen päivän käyttökiellon. Kuvan päivityksineen ehti nähdä noin 30 000 suomalaista. Jo aiemmin Facebook oli poistanut niin ikään päivitykseni vuodelta 2015, jolloin kommentoin Kempeleessä tapahtunutta alaikäiseen kohdistunutta raiskausta. Seuraavaksi odotettavissa on, että Facebook poistaa myös uusimman päivitykseni lasten raiskaustapauksiin liittyen. Päivitys on jaettu noin 4500 kertaa, ja sen on nähnyt jo yli 300 000 henkilöä. Aihe kiinnostaa nyt siis ihmisiä, ja keskustelun pitäisi olla avointa, jotta ongelmiin voidaan miettiä ratkaisuja. Sen sijaan väärät mielipiteet ja ratkaisuehdotukset sensuroidaan sosiaalisesta mediasta yhteisönormeihin ja vihapuheeseen vedoten. Monopoliasemassa oleva Facebook päättää siis suomalaisten puolesta, mistä saa puhua milläkin tavalla. Sananvapauden rajoittaminen johtaa ainoastaan polarisoituneempaan yhteiskuntaan, ja siksi olen tästä kehityksestä erityisen huolissani.

Kritiikkini maanantai-illan A-studiota kohtaan osui oikeaan, sillä pääaiheena oli siis äärioikeisto, ja maahanmuuttajien tekemistä seksuaalirikoksista puhuttiin lopulta ohjelmassa vain joitain minuutteja. Tilastoja seliteltiin jälleen kerran "ilmoitusherkkyydellä", eikä lapsiin kohdistuneiden seksuaalirikosten juurisyihin haluttu puuttua millään tavalla. Jokainen selväjärkinen ymmärtää, että kulttuurierot turvapaikanhakijoiden ja suomalaisten välillä ovat järkyttävän suuret, eikä tätä tosiasiaa pitäisi enää sivuuttaa. Haluttomuus kotoutua vaikeuttaa asiaa entisestään, eivätkä mitkään kotouttamisresurssit tai valistustyö auta. Muualla Euroopassa tällaiset laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikosaallot ovat jo arkipäivää, ja myös KRP:n rikosylikomisario MTV:lle antamassaan haastattelussa patistelee suomalaisia heräämään, sillä nyt esille tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, ja tämänkaltainenkin rikollisuus on nykypäivänä yhä järjestäytyneempää ja raaempaa.

Vuonna 2015 turvapaikanhakijoista puhuttiin median, poliitikkojen ja viranomaisten toimesta yksinomaan hädänalaisina pakolaisina, vaikka muualla Euroopassa tulijoista alettiin hyvin pian käyttää termiä siirtolainen. Tämänkin tapauksen osalta voidaan huomata, että sallittu termistö muuttuu sitä mukaa, kuin yksityiskohtia vuotaa julkisuuteen, eikä niitä voida enää kiistää tai peitellä. Poliisi ja media olivat edeltävällä viikolla tapahtumista hiljaa hyvin pitkään, mutta sosiaalisessa mediassa velloneet huhut tapauksen ympärillä pakottivat uutisoimaan aiheesta. 

Nyt kantaa ovat vihdoin ottaneet myös ministerit ja presidentti lähinnä järkytystä voivotellen. Varsinaiset ratkaisuehdotukset ovat odotetusti vielä kovin laimeita, eikä edelleenkään tunnusteta kulttuurieroja ja kotoutumishaluttomuutta syiksi näihin järkyttäviin tekoihin. Ministeri Mykkänen kehuskeli maanantain A-studiossa ulkomaalaisrikollisten karkottamisen olevan pian aiempaa helpompaa, mutta unohti samalla, ettei Irak ota vastaan edes sellaisia kansalaisiaan, jotka rikoksiin eivät ole syyllistyneet. Sen ihmeen haluaisin nähdä, miten ministeri aikoo pakkopalauttaa rikollisia Irakiin. Surullisinta on, että tietojen mukaan ainakin yhdelle epäillylle on myönnetty Suomen kansalaisuus, jonka vuoksi hänen karkottamisensa ei nykylainsäädännön puitteissa ole edes mahdollista. 

Suomalaisessakin mediassa on kovasti keskusteltu venäläisten vaikuttaneen Usan presidentinvaaleihin Facebookin avulla. Kun on kerran myönnetty Facebookilla olevan näin suuri valta demokraattisten vaalien lopputulokseen, on meidän täällä Suomessakin oltava hereillä siitä, millaista sisältöä Facebook meille näin vaalien alla näyttää - ja jättää näyttämättä. 

 

]]>
24 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265281-lasten-raiskauksista-puhuminen-kiellettya-facebookissa#comments Maahanmuutto Seksuaalirikokset Wed, 05 Dec 2018 18:19:22 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265281-lasten-raiskauksista-puhuminen-kiellettya-facebookissa
Siniset panostaa kansanturvallisuuteen ja vähävaraisten auttamiseen http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265278-siniset-panostaa-kansanturvallisuuteen-ja-vahavaraisten-auttamiseen <p>Hallitusryhmien loppuun saaduista jakovaraneuvotteluista kerrottiin tänään. Sinisten tavoitteiden näkökulmasta tulos oli erinomainen: tukea saatiin merkittävästi sekä kansanturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin että taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tukemiseen.</p><p><strong>Kansanturvallisuus näkyy esimerkiksi sopimussotilaiden lisäämisessä, maanpuolustusjärjestöjen tukemisessa, palomiesten työturvallisuuden parantamisessa ja lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyssä. </strong></p><p><strong>Lisäksi hallitus panosti maahanmuuttoon liittyviin toimenpiteisiin. </strong>Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan, jotta Suomeen laittomasti jääneitä turvapaikanhakijoita voidaan tavoittaa ja karkottaa. Viranomaisilta piilossa tapahtuva oleskelu on aina turvallisuusriski sekä henkilöille itselleen että Suomelle. &nbsp;Valtion kuuluu tietää, ketä sen alueella majailee ja millä asioilla täällä liikutaan.</p><p>Toinen tärkeä panostus on lisärahoitus terrorismia ja radikalisaatiota ennaltaehkäisevään viestintään ulkomailla. Ulkoministeriö on jo vuodesta 2016 toteuttanut Eurooppaan suuntaavan muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua ja siellä toteutettavaa kansainvälistä viestintää, jonka tavoitteena on varoittaa nuoria terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä.</p><p><strong>Kansanturvallisuus näkyy myös siinä, että hallitus päätti tukea Helsingin juutalaista seurakuntaa 300&nbsp;000 eurolla turvallisuuden takaamisessa uskonnonharjoittamiseen.</strong> <a href="http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265142-kansanturvallisuus-kuuluu-vahemmistoillekin">Vaatimukseni </a>siis toteutui. Kansanturvallisuus kuuluu vähemmistöillekin &ndash; jos se ei koske kaikkia, se ei koske ketään. Suomen juutalaiset ovat uskontonsa vuoksi uhattuina useammalta suunnalta, niin äärioikeiston kuin islamistienkin vuoksi. Turvallisuusuhat vaihtelevat pommiuhista ja veren heittämisestä hautausmaalle suurempiin turvallisuusuhkiin, joiden takia seurakunnalla on neljä palkattua vartijaa. On valtion tehtävä varmistaa, että Suomessa juutalaiset voivat harjoittaa uskontoaan pelkäämättä oman turvallisuutensa puolesta.<br />&nbsp;</p><p><strong>Vähävaraisten arkea puolestaan auttaa esimerkiksi yli miljoonan euron panostus ruokajakeluun ensi vuodelle.</strong> Ruoka-apua vapaaehtoistoimin tekevät järjestöt ovat korvaamattoman arvokkaita auttaessaan heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia. Samalla leipäjonot ovat aina ristiriitainen asia hyvinvointivaltiossa. Ideaalitilanteessa niitä ei olisi lainkaan, mutta koska todellisuus on toinen, ainakin tarvittava rahoitus on annettava. Samalla hyvä työllisyyspolitiikka auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.</p><p>Ruokajakeluun kohdennettu 1,2 miljoonaa jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön kautta tahoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ministeriö katsoo valtakunnan tasolla toimijat, joille lisäresursseja jaetaan. Kaikki leipäjonot eivät ole Helsingissä. Tärkeää on myös, että leipäjonoja kehitetään inhimillisempään suuntaa niin, ettei ihmisten tarvitse jonottaa tuntikaupalla ulkona. Vesisateessa tai pakkasessa seisominen ruoan vuoksi ei ole millään mittapuulla kohtuullista.</p><p>Nämä panostukset ovat tärkeitä ja hyviä, ja on ollut ilo olla niitä osaltaan ajamassa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusryhmien loppuun saaduista jakovaraneuvotteluista kerrottiin tänään. Sinisten tavoitteiden näkökulmasta tulos oli erinomainen: tukea saatiin merkittävästi sekä kansanturvallisuuteen liittyviin hankkeisiin että taloudellisesti heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten tukemiseen.

Kansanturvallisuus näkyy esimerkiksi sopimussotilaiden lisäämisessä, maanpuolustusjärjestöjen tukemisessa, palomiesten työturvallisuuden parantamisessa ja lasten nettihyväksikäytön ennaltaehkäisyssä.

Lisäksi hallitus panosti maahanmuuttoon liittyviin toimenpiteisiin. Ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan, jotta Suomeen laittomasti jääneitä turvapaikanhakijoita voidaan tavoittaa ja karkottaa. Viranomaisilta piilossa tapahtuva oleskelu on aina turvallisuusriski sekä henkilöille itselleen että Suomelle.  Valtion kuuluu tietää, ketä sen alueella majailee ja millä asioilla täällä liikutaan.

Toinen tärkeä panostus on lisärahoitus terrorismia ja radikalisaatiota ennaltaehkäisevään viestintään ulkomailla. Ulkoministeriö on jo vuodesta 2016 toteuttanut Eurooppaan suuntaavan muuttoliikkeen lähtöalueille kohdistettua ja siellä toteutettavaa kansainvälistä viestintää, jonka tavoitteena on varoittaa nuoria terrorismiin ja väkivaltaiseen radikalisoitumiseen johtavista syistä.

Kansanturvallisuus näkyy myös siinä, että hallitus päätti tukea Helsingin juutalaista seurakuntaa 300 000 eurolla turvallisuuden takaamisessa uskonnonharjoittamiseen. Vaatimukseni siis toteutui. Kansanturvallisuus kuuluu vähemmistöillekin – jos se ei koske kaikkia, se ei koske ketään. Suomen juutalaiset ovat uskontonsa vuoksi uhattuina useammalta suunnalta, niin äärioikeiston kuin islamistienkin vuoksi. Turvallisuusuhat vaihtelevat pommiuhista ja veren heittämisestä hautausmaalle suurempiin turvallisuusuhkiin, joiden takia seurakunnalla on neljä palkattua vartijaa. On valtion tehtävä varmistaa, että Suomessa juutalaiset voivat harjoittaa uskontoaan pelkäämättä oman turvallisuutensa puolesta.
 

Vähävaraisten arkea puolestaan auttaa esimerkiksi yli miljoonan euron panostus ruokajakeluun ensi vuodelle. Ruoka-apua vapaaehtoistoimin tekevät järjestöt ovat korvaamattoman arvokkaita auttaessaan heikoimmassa asemassa olevia suomalaisia. Samalla leipäjonot ovat aina ristiriitainen asia hyvinvointivaltiossa. Ideaalitilanteessa niitä ei olisi lainkaan, mutta koska todellisuus on toinen, ainakin tarvittava rahoitus on annettava. Samalla hyvä työllisyyspolitiikka auttaa ihmisiä pois köyhyydestä.

Ruokajakeluun kohdennettu 1,2 miljoonaa jaetaan sosiaali- ja terveysministeriön kautta tahoille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Ministeriö katsoo valtakunnan tasolla toimijat, joille lisäresursseja jaetaan. Kaikki leipäjonot eivät ole Helsingissä. Tärkeää on myös, että leipäjonoja kehitetään inhimillisempään suuntaa niin, ettei ihmisten tarvitse jonottaa tuntikaupalla ulkona. Vesisateessa tai pakkasessa seisominen ruoan vuoksi ei ole millään mittapuulla kohtuullista.

Nämä panostukset ovat tärkeitä ja hyviä, ja on ollut ilo olla niitä osaltaan ajamassa.

]]>
0 Jakovara Kansanturvallisuus Maahanmuutto Ruoka-apu Wed, 05 Dec 2018 17:57:49 +0000 Simon Elo http://simonelo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265278-siniset-panostaa-kansanturvallisuuteen-ja-vahavaraisten-auttamiseen
Hallituksen hitaus tuo liikaa uhreja http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja <p>Tällä hetkellä kaikkialla mediassa kerrotaan Oulussa tapahtuneesta ulkomaalaistaustaisten miesten tekemästä järkyttävästä alaikäisen tytön raiskauksesta. En ota vielä kantaa siihen, mistä maasta rikolliset ovat kotoisin, mutta tiedetään etteivät he ole kantasuomalaisia.</p><p>Nyt jos koskaan olisi eduskunnassa tehtävä muutoksia lakiin tähän asiaan liittyen. Ihmettelen, miksi aina tarvitaan jonkinlainen katastrofi tai äärimmäinen väärinteko, ennen kuin joitain lakeja aletaan muuttaa. Tämän tapauksen johdosta on ehdottomasti tehtävä lakialoite, jotta eteenkin ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti syyllistyvät suuriin ja likaisiin rikoksiin joutuvat vastuuseen teoistaan. Eli kärsittyään tuomionsa, heille yksinkertaisesti leima takamukseen ja käännytys takaisin sinne mistä ovat tulleet. Kuten valtiolla on valmius viedä nopeasti tiedustelulakia eteenpäin, niin samoin tulisi toimia muutettaessa lakia välittömästi tällaisia tapauksia varten.</p><p>Henkilökohtaisesti itse maahanmuuttajataustaisena koen toisten maahanmuuttajataustaisten tekemät rikokset todella raskaasti. Joudut muiden tekemien rikosten vuoksi kuuntelemaan kaiken maailman loukkauksia ja solvauksia taustausi vuoksi, mikä toisaalta on ymmärrettävä reaktio, mutta kuitenkin kohtuutonta. Suomessa on oikeasti ryhdyttävä toimiin ja alkaa käännyttää vastaavanlaisia rikollisia takaisin kotimaihinsa, ja uskon että se saisi maahanmuuttajataustaisia suhtautumaan vakavammin maamme lakiin.</p><p>Nyt on toimenpiteiden alettava, koska muuten vastakkainasettelu kärjistyy entisestään ja rasismi alkaa roihuta ja silloin myös maamme sisäinen turvallisuus on vaakalaudalla. Jos valtion taholta ei nopeasti tule toimenpiteitä, niin on turha toivoa nollatoleranssia rasismille. Uhreina eivät ole pelkästään seksuaalirikosten uhrit vaan myös ne sadat tuhannet muut maahanmuuttajat, jotka kokevat uhkailua ja solvauksia, ja niistä aiheutuvaa pelkoa, tämänkaltaisten tapahtumien johdosta.</p><p>&nbsp;</p><p>Muhis Azizi</p><p>Turun kaupunginvaltuutettu (Kok.)</p><p>Turun monikulttuurisuusneuvoston pj.</p><p>&nbsp;</p> Tällä hetkellä kaikkialla mediassa kerrotaan Oulussa tapahtuneesta ulkomaalaistaustaisten miesten tekemästä järkyttävästä alaikäisen tytön raiskauksesta. En ota vielä kantaa siihen, mistä maasta rikolliset ovat kotoisin, mutta tiedetään etteivät he ole kantasuomalaisia.

Nyt jos koskaan olisi eduskunnassa tehtävä muutoksia lakiin tähän asiaan liittyen. Ihmettelen, miksi aina tarvitaan jonkinlainen katastrofi tai äärimmäinen väärinteko, ennen kuin joitain lakeja aletaan muuttaa. Tämän tapauksen johdosta on ehdottomasti tehtävä lakialoite, jotta eteenkin ne maahanmuuttajat, jotka oikeasti syyllistyvät suuriin ja likaisiin rikoksiin joutuvat vastuuseen teoistaan. Eli kärsittyään tuomionsa, heille yksinkertaisesti leima takamukseen ja käännytys takaisin sinne mistä ovat tulleet. Kuten valtiolla on valmius viedä nopeasti tiedustelulakia eteenpäin, niin samoin tulisi toimia muutettaessa lakia välittömästi tällaisia tapauksia varten.

Henkilökohtaisesti itse maahanmuuttajataustaisena koen toisten maahanmuuttajataustaisten tekemät rikokset todella raskaasti. Joudut muiden tekemien rikosten vuoksi kuuntelemaan kaiken maailman loukkauksia ja solvauksia taustausi vuoksi, mikä toisaalta on ymmärrettävä reaktio, mutta kuitenkin kohtuutonta. Suomessa on oikeasti ryhdyttävä toimiin ja alkaa käännyttää vastaavanlaisia rikollisia takaisin kotimaihinsa, ja uskon että se saisi maahanmuuttajataustaisia suhtautumaan vakavammin maamme lakiin.

Nyt on toimenpiteiden alettava, koska muuten vastakkainasettelu kärjistyy entisestään ja rasismi alkaa roihuta ja silloin myös maamme sisäinen turvallisuus on vaakalaudalla. Jos valtion taholta ei nopeasti tule toimenpiteitä, niin on turha toivoa nollatoleranssia rasismille. Uhreina eivät ole pelkästään seksuaalirikosten uhrit vaan myös ne sadat tuhannet muut maahanmuuttajat, jotka kokevat uhkailua ja solvauksia, ja niistä aiheutuvaa pelkoa, tämänkaltaisten tapahtumien johdosta.

 

Muhis Azizi

Turun kaupunginvaltuutettu (Kok.)

Turun monikulttuurisuusneuvoston pj.

 

]]>
44 http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja#comments Kotimaa hallitus Lakimuutos Maahanmuutto Rikollisuus Tue, 04 Dec 2018 20:10:09 +0000 Muhis Azizi http://muhisazizi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265217-hallituksen-hitaus-tuo-liikaa-uhreja
Lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset osuvat arimpaan http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265208-lapsiin-kohdistuvat-seksuaalirikokset-osuvat-arimpaan <p>Oulussa on odotettu jo vuosia, että poliisi ja muut viranomaiset avoimesti nostaisivat keskusteluun maahanmuuton mukana tulleet ongelmat, kuten laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Hyvin monet oululaiset ovat jo ennen kuluneen viikon uutisointia tienneet useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, niiden yrityksiä tai vähintäänkin nähneet, millaiseksi ympäristö on muuttunut alaikäisten suosimissa paikoissa.</p><p>Tänään Oulun poliisi päätti vihdoin tiedottaa lapsia ja heidän vanhempiaan ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka lähestyvät alaikäisiä sosiaalisessa mediassa tai muissa yhteyksissä. Uutisoinnissa tietysti lievennettiin asiaa toteamalla, että kantaväestössäkin on vastaavanlaisesti toimivia ihmisiä. On kuitenkin ymmärrettävä, että toisin kuin Suomessa, monissa muissa maissa naisen asema on aivan toisenlainen, eikä tytöillä tai naisilla ole samankaltaista itsemääräämisoikeutta. Tästä pohjimmillaan onkin kyse: kulttuurieroista, ja haluttomuudesta kotoutua.</p><p>Ihmiset ovat puhuneet pitkään, miten kauppakeskuksissa, uimarannoilla ja rautatieasemilla aikuiset miehet pyörivät selvästi alaikäisten tyttöjen ympärillä. On tiedostettu vaaratilanteet ja tilastoissa nähty, miten seksuaalirikokset jakaantuvat suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken. Suhteettoman suuri osa epäillyistä on ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä on paljon pienempi. Ihmiset ovat olleet aidosti huolissaan koko tämän ajan, mutta niitä, jotka asiasta ovat uskaltaneet avata suunsa, on moitittu isoon ääneen. Kun esimerkiksi itse vaadin, että Oulussa on lopetettava turvapaikanhakijoiden vierailut päiväkodeissa ja kouluissa, minua syytettiin rasismista ja ihmisvastaisuudesta.</p><p>Kouluissa, päiväkodeissa ja kaupunkien sekä erilaisten järjestöjen toteuttamissa kampanjoissa sekä tapahtumissa on opetettu lapsille ja nuorille, ettei erilaisuutta pidä pelätä, saati syrjiä tai loukata muualta tulevia ihmisiä. On opetettu, etteivät tänne tulevat turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset ole uhka. Vanhemmat on laitettu hankalaan asemaan, sillä fiksut vanhemmat ovat ymmärtäneet, mitä vaaroja siihen liittyy, kun täysin erilaisesta kulttuuriympäristöstä saapuu maahan nuoria miehiä, jotka lyöttäytyvät lasten ja nuorten seuraan. Koulussa on kuitenkin lapsille kerrottu, että avoin pitää olla, ja suvaitsevainen.</p><p>Lienee tunnustettava tosiasia, että tätä päivää ennen on ollut tabu varoittaa lapsia ulkomaalaisista miehistä. Nyt varovaisuudesta muistuttaa niin poliisi, kuin myös lapsiasiavaltuutettu, joka esittää, että asiasta olisi puhuttava kaikissa Suomen kouluissa. Olemmeko tosiaankin niin kynnettömiä, että asioiden on mentävä näin pitkälle, ennen kuin suojelemme yhteiskunnan kaikista heikoimpia, lapsia?</p><p>Sisäministeri Mykkänen otti pitkän vaikenemisen jälkeen asiaan kantaa toteamalla, että pelisäännöt on tehtävä maahanmuuttajille selviksi. Minä olen ollut siinä ymmärryksessä, että lait, käytännöt ja tavat on tehty selviksi heille heidän omalla kielellään aina 90-luvulta lähtien mahdollisimman pian sen jälkeen, kun he ovat maahan saapuneet. Mikään määrä valistusta tai kotouttamiseen suunnattuja resursseja eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että nämä ihmiset tulevat aivan toisenlaisesta kulttuurista, ja ovat erittäin usein haluttomia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. He tulevat maista, joissa naisten tai tyttöjen asema ei yksinkertaisesti ole samanlainen, kuin täällä. Siksi ainoa ratkaisu tällaisten seksuaalirikosaaltojen estämiseksi onkin maahanmuuttopolitiikan radikaalit kiristykset.</p><p>Jos lasten raiskaaminen ei saa heräämään tähän päivään, niin mikä sitten? Vai saako pelolle edelleenkään antaa valtaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulussa on odotettu jo vuosia, että poliisi ja muut viranomaiset avoimesti nostaisivat keskusteluun maahanmuuton mukana tulleet ongelmat, kuten laajamittaiset lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset. Hyvin monet oululaiset ovat jo ennen kuluneen viikon uutisointia tienneet useita lapsiin kohdistuneita seksuaalirikoksia, niiden yrityksiä tai vähintäänkin nähneet, millaiseksi ympäristö on muuttunut alaikäisten suosimissa paikoissa.

Tänään Oulun poliisi päätti vihdoin tiedottaa lapsia ja heidän vanhempiaan ulkomaalaistaustaisista miehistä, jotka lähestyvät alaikäisiä sosiaalisessa mediassa tai muissa yhteyksissä. Uutisoinnissa tietysti lievennettiin asiaa toteamalla, että kantaväestössäkin on vastaavanlaisesti toimivia ihmisiä. On kuitenkin ymmärrettävä, että toisin kuin Suomessa, monissa muissa maissa naisen asema on aivan toisenlainen, eikä tytöillä tai naisilla ole samankaltaista itsemääräämisoikeutta. Tästä pohjimmillaan onkin kyse: kulttuurieroista, ja haluttomuudesta kotoutua.

Ihmiset ovat puhuneet pitkään, miten kauppakeskuksissa, uimarannoilla ja rautatieasemilla aikuiset miehet pyörivät selvästi alaikäisten tyttöjen ympärillä. On tiedostettu vaaratilanteet ja tilastoissa nähty, miten seksuaalirikokset jakaantuvat suomalaisten ja ulkomaalaisten kesken. Suhteettoman suuri osa epäillyistä on ulkomaalaistaustaisia, vaikka heidän osuutensa väestöstä on paljon pienempi. Ihmiset ovat olleet aidosti huolissaan koko tämän ajan, mutta niitä, jotka asiasta ovat uskaltaneet avata suunsa, on moitittu isoon ääneen. Kun esimerkiksi itse vaadin, että Oulussa on lopetettava turvapaikanhakijoiden vierailut päiväkodeissa ja kouluissa, minua syytettiin rasismista ja ihmisvastaisuudesta.

Kouluissa, päiväkodeissa ja kaupunkien sekä erilaisten järjestöjen toteuttamissa kampanjoissa sekä tapahtumissa on opetettu lapsille ja nuorille, ettei erilaisuutta pidä pelätä, saati syrjiä tai loukata muualta tulevia ihmisiä. On opetettu, etteivät tänne tulevat turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset ole uhka. Vanhemmat on laitettu hankalaan asemaan, sillä fiksut vanhemmat ovat ymmärtäneet, mitä vaaroja siihen liittyy, kun täysin erilaisesta kulttuuriympäristöstä saapuu maahan nuoria miehiä, jotka lyöttäytyvät lasten ja nuorten seuraan. Koulussa on kuitenkin lapsille kerrottu, että avoin pitää olla, ja suvaitsevainen.

Lienee tunnustettava tosiasia, että tätä päivää ennen on ollut tabu varoittaa lapsia ulkomaalaisista miehistä. Nyt varovaisuudesta muistuttaa niin poliisi, kuin myös lapsiasiavaltuutettu, joka esittää, että asiasta olisi puhuttava kaikissa Suomen kouluissa. Olemmeko tosiaankin niin kynnettömiä, että asioiden on mentävä näin pitkälle, ennen kuin suojelemme yhteiskunnan kaikista heikoimpia, lapsia?

Sisäministeri Mykkänen otti pitkän vaikenemisen jälkeen asiaan kantaa toteamalla, että pelisäännöt on tehtävä maahanmuuttajille selviksi. Minä olen ollut siinä ymmärryksessä, että lait, käytännöt ja tavat on tehty selviksi heille heidän omalla kielellään aina 90-luvulta lähtien mahdollisimman pian sen jälkeen, kun he ovat maahan saapuneet. Mikään määrä valistusta tai kotouttamiseen suunnattuja resursseja eivät kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että nämä ihmiset tulevat aivan toisenlaisesta kulttuurista, ja ovat erittäin usein haluttomia kotoutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan. He tulevat maista, joissa naisten tai tyttöjen asema ei yksinkertaisesti ole samanlainen, kuin täällä. Siksi ainoa ratkaisu tällaisten seksuaalirikosaaltojen estämiseksi onkin maahanmuuttopolitiikan radikaalit kiristykset.

Jos lasten raiskaaminen ei saa heräämään tähän päivään, niin mikä sitten? Vai saako pelolle edelleenkään antaa valtaa?

]]>
38 http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265208-lapsiin-kohdistuvat-seksuaalirikokset-osuvat-arimpaan#comments Kotouttaminen Lapsen hyväksikäyttö Maahanmuutto Seksuaalirikokset Turvapaikanhakijat Tue, 04 Dec 2018 17:55:27 +0000 Jenna Simula http://ainoahelmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265208-lapsiin-kohdistuvat-seksuaalirikokset-osuvat-arimpaan
Rasismin käsitteellä peitellään totuutta http://timotynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265189-rasismin-kasitteella-peitellaan-totuutta <p>Katselin ohjelmaa kun keskusteltiin jälleen kerran rasismista.</p><p>Nyt kun näin kovasti tuodaan esille rasismia ja natsismia, kuinka Suomi on rasistinen maa, kuinka piparit ovat rasistisia ja joulutortut hakaristin näköisiä, ei voi olla huomioimatta joukkopsykoosin valtavaa voimaa. Itse asiassa tarkoituksella luodaan herkkäuskoisille ja vaikutteille alttiille (useimmiten nuorille) ihmisille harkittuja mielikuvia ja saadaan aikaan asioita riittävän paljon toistamalla ja jankkaamalla joukkopsykoosin kaltainen tila, mania, jossa suvaitsevaisuus näyttelee pääosaa. Kaiken suvaitsevaisuus, joka suvaitsee kaiken huolimatta siitä onko se hyvää vai pahaa, mutta tervejärkistä kritiikkiä se ei suvaitse.</p><p>Ohjelmassa kyseltiin myös että jos ihmisellä on rikollinen tausta niin voiko hän kuulua kansallismieliseen yhdistykseen, tuotiin esimerkkiä siitä miten Pvl:n jäsenet ovat pahoinpidelleet, äärivasemmistolaisista anarkisteista sitä vastoin ei alettu puhumaan. Kuitenkaan ei tuoda esille kuinka paljon rikoksia maahanmuuttajat tekevät. Vasta Ylellä kaunisteltiin tosiasiaa että alle 15-vuotias oli joutunut raiskauksen uhriksi, vaikka totuus on että uhri oli 10-12 -vuotias. Jos nyt ajatellaan ensinnäkin mikä on rikollinen tausta, niin onko se sellainen että ihminen on rikollinen silloin kun rikoslaki niin määrittelee? Rikoslain mukaanhan jokainen joka edes suunnittelee rikosta tai ajattelee sellaisen tekevänsä on rikollinen huolimatta siitä onko hän jäänyt rikoksestaan kiinni tai ei, eli lähes jokainen ihminen.</p><p>Ongelmat eivät ratkea sillä että yritetään kitkeä rasismia pois, vaan pitää mennä itse ongelmien aiheuttajaan ja alkaa sieltäpäin korjata ongelmaa. Islamin ideologia ja Koraani. Niistä löytyy selitys maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. On selvää että syntyy erilaisia vastarintaliikkeitä ja muita vastaavia yhdistyksiä, kun ongelmat alkavat paisua hallitsemattomiksi. Poliisi on voimaton puolustamaan enää maamme kansalaisia islamin nimissä tehdyiltä rikoksilta. Jokainen tervejärkinen ihminen suojelee ensisijaisesti itseään ja läheisiään. Ihonväri ei niinkään ole ongelma vaan se mitä ihminen on sisimmässään, ajatusmaailmaltaan, haluaako hän rauhaa vai sotaa. Paljon puhutaan ns. maltillisista muslimeista, mutta hehän eivät toteutakaan Koraanin ohjeita kuten fundamentalistit. Islam voisi olla rauhallinen uskonto, mutta kun se ei voi. Kun muslimien määrä kasvaa, on varmaa että myös islamin sisäiset paineet alkavat voimistumaan, joukossa on ensin muutama fundamentalisti, kohta muutamia kymmeniä ja tappamisen uhalla kun julistetaan Muhammedin oppia, kyllä varmasti pian suurin osa muslimeista ottaa asian tosissaan. Varmasti joku voi näyttää tästä kirjoituksesta islamofobia-korttia, mutta sellainen on itse todellinen islamofoobikko, joka ei uskalla kritisoida islamia.</p><p>On paljon kysymyksiä. Miksi meiltä jatkuvasti salataan asioiden todellinen luonne? Miksi YK haluaa islamin levittäytyvän kristittyihin valtioihin? Miksi GCM-sopimuksesta vaietaan? Onko koko globalisaatio juutalaisissa käsissä? Miksi rikkaat juutalaiset suvut haluavat sotkea kulttuurit keskenään, vaikka islam haluaa heidät tappaa? Miksi vihreät homot haluavat tuoda Suomeen islamia vaikka islam haluaa heiltä katkaista kaulat? Onko näillä rikkailla päättäjillä salainen suunnitelma, että kun homma käy hallitsemattomaksi, muutetaan pois salaiseen pakopaikkaan?&nbsp;&nbsp;</p><p>Pitäisikö meidän antaa islamille valta pikkuhiljaa nakertaa oma kulttuurimme tuhoon? Vai olisiko helpompi eristäytyä itse, paeta pohjoiseen, antaa globalisaation ja islamin vallata muu osa Suomea ja paeta itse tuhoa ja kauhistusta? Vai pitääkö meidän antautua muslimeille, antaa lapsemme islamin turmeltaviksi? Kuka ottaaa vastuun vai ottaako kukaan? Saako ihminen puolustautua asioilta, jotka huomaa vaarallisiksi ja vihamielisiksi?</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Katselin ohjelmaa kun keskusteltiin jälleen kerran rasismista.

Nyt kun näin kovasti tuodaan esille rasismia ja natsismia, kuinka Suomi on rasistinen maa, kuinka piparit ovat rasistisia ja joulutortut hakaristin näköisiä, ei voi olla huomioimatta joukkopsykoosin valtavaa voimaa. Itse asiassa tarkoituksella luodaan herkkäuskoisille ja vaikutteille alttiille (useimmiten nuorille) ihmisille harkittuja mielikuvia ja saadaan aikaan asioita riittävän paljon toistamalla ja jankkaamalla joukkopsykoosin kaltainen tila, mania, jossa suvaitsevaisuus näyttelee pääosaa. Kaiken suvaitsevaisuus, joka suvaitsee kaiken huolimatta siitä onko se hyvää vai pahaa, mutta tervejärkistä kritiikkiä se ei suvaitse.

Ohjelmassa kyseltiin myös että jos ihmisellä on rikollinen tausta niin voiko hän kuulua kansallismieliseen yhdistykseen, tuotiin esimerkkiä siitä miten Pvl:n jäsenet ovat pahoinpidelleet, äärivasemmistolaisista anarkisteista sitä vastoin ei alettu puhumaan. Kuitenkaan ei tuoda esille kuinka paljon rikoksia maahanmuuttajat tekevät. Vasta Ylellä kaunisteltiin tosiasiaa että alle 15-vuotias oli joutunut raiskauksen uhriksi, vaikka totuus on että uhri oli 10-12 -vuotias. Jos nyt ajatellaan ensinnäkin mikä on rikollinen tausta, niin onko se sellainen että ihminen on rikollinen silloin kun rikoslaki niin määrittelee? Rikoslain mukaanhan jokainen joka edes suunnittelee rikosta tai ajattelee sellaisen tekevänsä on rikollinen huolimatta siitä onko hän jäänyt rikoksestaan kiinni tai ei, eli lähes jokainen ihminen.

Ongelmat eivät ratkea sillä että yritetään kitkeä rasismia pois, vaan pitää mennä itse ongelmien aiheuttajaan ja alkaa sieltäpäin korjata ongelmaa. Islamin ideologia ja Koraani. Niistä löytyy selitys maahanmuuton aiheuttamiin ongelmiin. On selvää että syntyy erilaisia vastarintaliikkeitä ja muita vastaavia yhdistyksiä, kun ongelmat alkavat paisua hallitsemattomiksi. Poliisi on voimaton puolustamaan enää maamme kansalaisia islamin nimissä tehdyiltä rikoksilta. Jokainen tervejärkinen ihminen suojelee ensisijaisesti itseään ja läheisiään. Ihonväri ei niinkään ole ongelma vaan se mitä ihminen on sisimmässään, ajatusmaailmaltaan, haluaako hän rauhaa vai sotaa. Paljon puhutaan ns. maltillisista muslimeista, mutta hehän eivät toteutakaan Koraanin ohjeita kuten fundamentalistit. Islam voisi olla rauhallinen uskonto, mutta kun se ei voi. Kun muslimien määrä kasvaa, on varmaa että myös islamin sisäiset paineet alkavat voimistumaan, joukossa on ensin muutama fundamentalisti, kohta muutamia kymmeniä ja tappamisen uhalla kun julistetaan Muhammedin oppia, kyllä varmasti pian suurin osa muslimeista ottaa asian tosissaan. Varmasti joku voi näyttää tästä kirjoituksesta islamofobia-korttia, mutta sellainen on itse todellinen islamofoobikko, joka ei uskalla kritisoida islamia.

On paljon kysymyksiä. Miksi meiltä jatkuvasti salataan asioiden todellinen luonne? Miksi YK haluaa islamin levittäytyvän kristittyihin valtioihin? Miksi GCM-sopimuksesta vaietaan? Onko koko globalisaatio juutalaisissa käsissä? Miksi rikkaat juutalaiset suvut haluavat sotkea kulttuurit keskenään, vaikka islam haluaa heidät tappaa? Miksi vihreät homot haluavat tuoda Suomeen islamia vaikka islam haluaa heiltä katkaista kaulat? Onko näillä rikkailla päättäjillä salainen suunnitelma, että kun homma käy hallitsemattomaksi, muutetaan pois salaiseen pakopaikkaan?  

Pitäisikö meidän antaa islamille valta pikkuhiljaa nakertaa oma kulttuurimme tuhoon? Vai olisiko helpompi eristäytyä itse, paeta pohjoiseen, antaa globalisaation ja islamin vallata muu osa Suomea ja paeta itse tuhoa ja kauhistusta? Vai pitääkö meidän antautua muslimeille, antaa lapsemme islamin turmeltaviksi? Kuka ottaaa vastuun vai ottaako kukaan? Saako ihminen puolustautua asioilta, jotka huomaa vaarallisiksi ja vihamielisiksi?

 

 

]]>
1 http://timotynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265189-rasismin-kasitteella-peitellaan-totuutta#comments GCM sopimus Maahanmuutto Rasismi Tue, 04 Dec 2018 11:34:39 +0000 Timo Tynkkynen http://timotynkkynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265189-rasismin-kasitteella-peitellaan-totuutta
Valkoinen heteromies ahdistuu http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265043-valkoinen-heteromies-ahdistuu <p>On joskus kasvattavaa myöntää olleensa väärässä, vaikka se tekeekin kipeää.&nbsp; Olen pitkään pitänyt rakasta Suomeani maana, joka paistattelee ykkössijoilla sellaisissa mittauksissa, kuin &rdquo;maailman onnellisin maa&rdquo;, &rdquo;maailman vähäisin korruptio&rdquo;, &rdquo;maailman paras koulutus&rdquo; ja &rdquo;maailman kehittynein tasa-arvo&rdquo;.&nbsp; Olen ajatellut, että vaikka ongelmia toki meilläkin on, ne ovat pieniä verrattuna monen muun maailman kolkan ongelmiin, ja olen myös ajatellut että jos Suomessa muka on jotain rasismia, se on lähinnä netissä ilmenevää trollien öyhötystä.</p><p>Uutiset ja tutkimustulokset pistävät yllättäen lunta tupaan sinivalkoisille ajatuksilleni Suomen erinomaisuudesta. Suomi onkin Euroopan rasistisin maa, kun tutkitaan miten iso osa tummaihoisista on kokenut syrjintää.&nbsp; Suomi on maa, jossa vielä vuonna 2018 etnisen taustan perusteella voidaan kieltäytyä tarjoilemasta ravintolassa. Suomi on maa, jossa nimi työhakemuksessa voi evätä pääsyn edes työhaastatteluun, jos nimi sattuu olemaan vaikkapa Muhammed tai Hagert.</p><p>&nbsp;Samalla iso joukko kantasuomalaisia kunnon miehiä naureskelee Facebookissa Fingerporin stripeille, joissa vähemmistöjä on kuvattu koomisessa valossa.&nbsp; &rdquo;Tuommoisia työnvieroksujia ja kummajaisiahan ne on, hahhah&rdquo;. &nbsp;Sanottakoon heti, että Pertti Jarlan taide on minustakin suurenmoista, ja olen ollut Fingerpori-fani vuosien ajan, mutta ikävää on että jotkut lukijat löytävät ns. huumorin varjolla myös sytykkeitä omalle rasismilleen. &nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>Saan&nbsp;herätä aamuisin maassa, joka voisi olla maailman ihanin maa, mutta jonka ei ikään kuin anneta olla sitä. Jos sanoisi olevansa onnellinen, joku muistuttaisi hetimmiten leipäjonoista. Leipäjonot ovatkin oiva populismin keppihevonen, koska ainahan voi vierittää syyn jonkun ulkopuolisen niskoille, koska leipäjonot.&nbsp; Leipäjonojen varjolla voi haukkua niin hallitusta, poliitikkoja kuin maahanmuuttajiakin. Kuvaavaa on, että usein haukkujalla ei ole omaa kokemusta leipäjonosta. Onko minulla? On. Mutta siitä lisää toiste.</p><p>Räikein esimerkki on syyllistää niinkin viaton tapahtuma kuin Nenäpäivä, jota joidenkin mielestä ei saisi järjestää koska leipäjonot. Ei saisi myöskään ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, koska leipäjonot. Ei saisi olla ulkomaanapua, koska leipäjonot.&nbsp;</p><p>&nbsp;Leipäjono on populisteille yhtä kallisarvoinen asia kuin vanhustenhoidon ongelmat&nbsp;olivat ennen: asia jonka ei halutakaan paranevan koska se on hyvä väline omalle agendalle. &nbsp;Joitakin vuosia sitten ei saanut kuulemma ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, koska &rdquo;vanhukset makasivat vaipoissaan&rdquo;(sic). Populistipuolue pääsi hallitukseen, mutta auki jäi kysymys, makasivatko vanhukset vähemmän vaipoissaan tämän jälkeen.&nbsp; Oman työkokemukseni perusteella: eivät.&nbsp; Resursseja vanhustenkaan hoitoon ei ole parannettu nykyisen hallituksen aikana. Päinvastoin: varsinkin kotihoito on hätää kärsimässä monin paikoin.</p><p>&nbsp;</p><p>Kotihoidossa työskentelee lähihoitajana myös paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Alalla on hyvät työmahdollisuudet ja jopa työvoimapulaa, joten tietysti hoitajakoulutus vetää puoleensa. Hyvä niin, jos koulutuksen tasosta pidettäisiin kiinni. Maahanmuuttajalle tyypillisiä töitä ovatkin lähihoitaja, siivooja, bussikuski. Näihin töihin päätyy sellaisiakin, joilla synnyinmaassaan on ollut vaikkapa lääkärin tai insinöörin koulutus. Jos siis läpäisee sen tiheän seulan, joka työmarkkinoille pääsyyn meillä on vierasmaalaisille.</p><p>Jollekin Suomen omalle etniselle vähemmistölle ovi ei kenties aukene lainkaan,&nbsp; jos pelkkä nimikin työhakemuksessa viittaa tähän vähemmistöön</p><p>&nbsp;</p><p>Minulla, valkoihoisella heteromiehellä, on asiat kuitenkin vielä melko hyvin. On jokseenkin vastenmielistä, että kun niinkin moni ihminen törmää rasismiin ja eriarvoisuuteen maassamme, jotkut tahot pyrkivät ratsastamaan valkoisen heteromiehen kuvitteellisella ahdingolla.&nbsp; Kyllä, tarkoitan juuri teitä, Sannikka &amp; Ukkola, sekä Laura Huhtasaari. Jättäkää meidät valkoiset heteromiehet rauhaan, kiitos. Emme ole niin ahtaalla olevia prinsessoja, että kaipaisimme hoivaanne.</p><p>&nbsp;Jos nyt välttämättä haluaa valkoisen heteromiehen asiaa ajaa, voi kiinnittää huomiota vaikkapa isien asemaan huoltajuuskiistoissa tai isänpäivän aliarvostukseen verrattuna äitienpäivään, mutta muuten meillä valkoisilla heteromiehillä ei ole sellaista hätäpäivää, että tarvitsisimme populisteja voivottelemaan &rdquo;huonoa asemaamme&rdquo;.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> On joskus kasvattavaa myöntää olleensa väärässä, vaikka se tekeekin kipeää.  Olen pitkään pitänyt rakasta Suomeani maana, joka paistattelee ykkössijoilla sellaisissa mittauksissa, kuin ”maailman onnellisin maa”, ”maailman vähäisin korruptio”, ”maailman paras koulutus” ja ”maailman kehittynein tasa-arvo”.  Olen ajatellut, että vaikka ongelmia toki meilläkin on, ne ovat pieniä verrattuna monen muun maailman kolkan ongelmiin, ja olen myös ajatellut että jos Suomessa muka on jotain rasismia, se on lähinnä netissä ilmenevää trollien öyhötystä.

Uutiset ja tutkimustulokset pistävät yllättäen lunta tupaan sinivalkoisille ajatuksilleni Suomen erinomaisuudesta. Suomi onkin Euroopan rasistisin maa, kun tutkitaan miten iso osa tummaihoisista on kokenut syrjintää.  Suomi on maa, jossa vielä vuonna 2018 etnisen taustan perusteella voidaan kieltäytyä tarjoilemasta ravintolassa. Suomi on maa, jossa nimi työhakemuksessa voi evätä pääsyn edes työhaastatteluun, jos nimi sattuu olemaan vaikkapa Muhammed tai Hagert.

 Samalla iso joukko kantasuomalaisia kunnon miehiä naureskelee Facebookissa Fingerporin stripeille, joissa vähemmistöjä on kuvattu koomisessa valossa.  ”Tuommoisia työnvieroksujia ja kummajaisiahan ne on, hahhah”.  Sanottakoon heti, että Pertti Jarlan taide on minustakin suurenmoista, ja olen ollut Fingerpori-fani vuosien ajan, mutta ikävää on että jotkut lukijat löytävät ns. huumorin varjolla myös sytykkeitä omalle rasismilleen.   

 

Saan herätä aamuisin maassa, joka voisi olla maailman ihanin maa, mutta jonka ei ikään kuin anneta olla sitä. Jos sanoisi olevansa onnellinen, joku muistuttaisi hetimmiten leipäjonoista. Leipäjonot ovatkin oiva populismin keppihevonen, koska ainahan voi vierittää syyn jonkun ulkopuolisen niskoille, koska leipäjonot.  Leipäjonojen varjolla voi haukkua niin hallitusta, poliitikkoja kuin maahanmuuttajiakin. Kuvaavaa on, että usein haukkujalla ei ole omaa kokemusta leipäjonosta. Onko minulla? On. Mutta siitä lisää toiste.

Räikein esimerkki on syyllistää niinkin viaton tapahtuma kuin Nenäpäivä, jota joidenkin mielestä ei saisi järjestää koska leipäjonot. Ei saisi myöskään ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, koska leipäjonot. Ei saisi olla ulkomaanapua, koska leipäjonot. 

 Leipäjono on populisteille yhtä kallisarvoinen asia kuin vanhustenhoidon ongelmat olivat ennen: asia jonka ei halutakaan paranevan koska se on hyvä väline omalle agendalle.  Joitakin vuosia sitten ei saanut kuulemma ottaa vastaan turvapaikanhakijoita, koska ”vanhukset makasivat vaipoissaan”(sic). Populistipuolue pääsi hallitukseen, mutta auki jäi kysymys, makasivatko vanhukset vähemmän vaipoissaan tämän jälkeen.  Oman työkokemukseni perusteella: eivät.  Resursseja vanhustenkaan hoitoon ei ole parannettu nykyisen hallituksen aikana. Päinvastoin: varsinkin kotihoito on hätää kärsimässä monin paikoin.

 

Kotihoidossa työskentelee lähihoitajana myös paljon maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä. Alalla on hyvät työmahdollisuudet ja jopa työvoimapulaa, joten tietysti hoitajakoulutus vetää puoleensa. Hyvä niin, jos koulutuksen tasosta pidettäisiin kiinni. Maahanmuuttajalle tyypillisiä töitä ovatkin lähihoitaja, siivooja, bussikuski. Näihin töihin päätyy sellaisiakin, joilla synnyinmaassaan on ollut vaikkapa lääkärin tai insinöörin koulutus. Jos siis läpäisee sen tiheän seulan, joka työmarkkinoille pääsyyn meillä on vierasmaalaisille.

Jollekin Suomen omalle etniselle vähemmistölle ovi ei kenties aukene lainkaan,  jos pelkkä nimikin työhakemuksessa viittaa tähän vähemmistöön

 

Minulla, valkoihoisella heteromiehellä, on asiat kuitenkin vielä melko hyvin. On jokseenkin vastenmielistä, että kun niinkin moni ihminen törmää rasismiin ja eriarvoisuuteen maassamme, jotkut tahot pyrkivät ratsastamaan valkoisen heteromiehen kuvitteellisella ahdingolla.  Kyllä, tarkoitan juuri teitä, Sannikka & Ukkola, sekä Laura Huhtasaari. Jättäkää meidät valkoiset heteromiehet rauhaan, kiitos. Emme ole niin ahtaalla olevia prinsessoja, että kaipaisimme hoivaanne.

 Jos nyt välttämättä haluaa valkoisen heteromiehen asiaa ajaa, voi kiinnittää huomiota vaikkapa isien asemaan huoltajuuskiistoissa tai isänpäivän aliarvostukseen verrattuna äitienpäivään, mutta muuten meillä valkoisilla heteromiehillä ei ole sellaista hätäpäivää, että tarvitsisimme populisteja voivottelemaan ”huonoa asemaamme”.

]]>
24 http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265043-valkoinen-heteromies-ahdistuu#comments Avoin Suomi Heteromies Maahanmuutto Rasismi Suomalaisten onnellisuus Sat, 01 Dec 2018 14:09:16 +0000 Toni Tuomanen http://tonituomanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265043-valkoinen-heteromies-ahdistuu
Vain kansallismieliset puolustavat suomalaista duunaria http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264926-vain-kansallismieliset-puolustavat-suomalaista-duunaria <p>Eri puolilla Suomea eri tahojen puolesta vaalitaan Suomeen lisää maahanmuuttajia. Nämä tahot mitä ilmeisimmin suhtautuvat myönteisesti suomalaisen työvoiman korvaamisella ulkomaalaisella väestöllä. Halutaan poistaa saatavuusharkinta ja houkutella sitä myötä lisää maahanmuuttajia. Asia ei ole vain yksittäisten poliitikkojen tai toimittajien pähkähullu idea, vaan asia on muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliiton&nbsp;<a href="https://ekvaaliviestit.fi/">poliittinen tavoite</a>&nbsp;ja lähes kaikki eduskuntapuolueet vähintään myötäilevät sitä. Suomalaisen työntekijän asema on totisesti uhattu, kun lukuisat vallanpitäjät, korporaatiot ja harmaat eminenssit tahtovat asettua täysin heitä vastaan. Perussuomalaiset on korostetusti tätä kehitystä vastaan ja haluamme estää tämän suomalaisvastaisen duunarivihan.</p> <p>Suomessa on useita työttömiä, jotka ovat valmiita erilaisiin työtehtäviin. Silti globalistien vaatimuksesta halutaan hakea Euroopan ulkopuolelta maahanmuuttajia tätä niin sanottua&nbsp;<em>&rdquo;työvoimapulaa&rdquo;</em>&nbsp;paikkaamaan. Se on vain ja ainoastaan tekosyy oikeuttamaan halpatyömarkkinoiden luomista. Suomalainen osaa vaatia kohtuullista palkkaa ja asialliset työehdot, muualta tulleet eivät välttämättä. Saatavuusharkinnan poistolla suomalaisia duunareita vaihdetaan pois halvempaan. Se on käytännössä yritystuki, jonka hintana on suomalaisten työttömyyden kasvu. Halpatyövoimalla aiheutetaan vain ja ainoastaan kansallista vahinkoa ja suomalaisten ahdinkoa.</p> <p>Vielä ynnättynä se, että lukuisat maahanmuuttajat eivät välttämättä työllisty. Useista ulkomaisissa väestöryhmissä työllisyysaste on huomattavasti alhaisempi suomalaisiin nähden. Jos tullessaan Suomeen ne eivät korvaa suomalaista duunaria, niistä tulee yhteiskunnalle riippakiviä. Näistä ei välttämättä tule koskaan kunnollisia veronmaksajia, vaan ne jäävät elämään suomalaisten maksamilla julkisilla varoilla. Siitä ei hyödy suomalainen yhteiskunta yhtään. Lisääntyvä maahanmuuttajien määrä aiheuttaisi vain laajenevissa määrin sosiaalisia ongelmia suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Mutta globalisteille se on sopuisa hinta monikulttuurisen unelman myötä.</p> <p>Vain me kansallismieliset puolustamme&nbsp;<strong>suomalaista</strong>&nbsp;duunaria. Ei ole mitään tolkkua siinä, että haetaan maahanmuuttajia, jotka eivät koskaan ole luomassa suomalaisen yhteiskunnan kakkua jaettavaksi. Ei ole mitään tolkkua, että haemme maahanmuuttajia laittamaan suomalaisia duunareita kilometritehtaalle. Meidän perussuomalaisten tavoitteena on saada tämä haittamaahanmuutto lopullisesti pysäytetyksi. Yhteiskuntamme tulisi antaa suomalaisille duunareille viimeinkin aito kunnia eikä pitää heitä ainoastaan vaihdettavina osina. Suomalaisten hyvinvointi rakentuu suomalaisesta työstä ja ilman suomalaista työtä meillä ei ole suomalaista yhteiskuntaa. Ei lähdetä tuhoamaan sitä monikulttuurisuudella ja globalismilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eri puolilla Suomea eri tahojen puolesta vaalitaan Suomeen lisää maahanmuuttajia. Nämä tahot mitä ilmeisimmin suhtautuvat myönteisesti suomalaisen työvoiman korvaamisella ulkomaalaisella väestöllä. Halutaan poistaa saatavuusharkinta ja houkutella sitä myötä lisää maahanmuuttajia. Asia ei ole vain yksittäisten poliitikkojen tai toimittajien pähkähullu idea, vaan asia on muun muassa Elinkeinoelämän Keskusliiton poliittinen tavoite ja lähes kaikki eduskuntapuolueet vähintään myötäilevät sitä. Suomalaisen työntekijän asema on totisesti uhattu, kun lukuisat vallanpitäjät, korporaatiot ja harmaat eminenssit tahtovat asettua täysin heitä vastaan. Perussuomalaiset on korostetusti tätä kehitystä vastaan ja haluamme estää tämän suomalaisvastaisen duunarivihan.

Suomessa on useita työttömiä, jotka ovat valmiita erilaisiin työtehtäviin. Silti globalistien vaatimuksesta halutaan hakea Euroopan ulkopuolelta maahanmuuttajia tätä niin sanottua ”työvoimapulaa” paikkaamaan. Se on vain ja ainoastaan tekosyy oikeuttamaan halpatyömarkkinoiden luomista. Suomalainen osaa vaatia kohtuullista palkkaa ja asialliset työehdot, muualta tulleet eivät välttämättä. Saatavuusharkinnan poistolla suomalaisia duunareita vaihdetaan pois halvempaan. Se on käytännössä yritystuki, jonka hintana on suomalaisten työttömyyden kasvu. Halpatyövoimalla aiheutetaan vain ja ainoastaan kansallista vahinkoa ja suomalaisten ahdinkoa.

Vielä ynnättynä se, että lukuisat maahanmuuttajat eivät välttämättä työllisty. Useista ulkomaisissa väestöryhmissä työllisyysaste on huomattavasti alhaisempi suomalaisiin nähden. Jos tullessaan Suomeen ne eivät korvaa suomalaista duunaria, niistä tulee yhteiskunnalle riippakiviä. Näistä ei välttämättä tule koskaan kunnollisia veronmaksajia, vaan ne jäävät elämään suomalaisten maksamilla julkisilla varoilla. Siitä ei hyödy suomalainen yhteiskunta yhtään. Lisääntyvä maahanmuuttajien määrä aiheuttaisi vain laajenevissa määrin sosiaalisia ongelmia suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Mutta globalisteille se on sopuisa hinta monikulttuurisen unelman myötä.

Vain me kansallismieliset puolustamme suomalaista duunaria. Ei ole mitään tolkkua siinä, että haetaan maahanmuuttajia, jotka eivät koskaan ole luomassa suomalaisen yhteiskunnan kakkua jaettavaksi. Ei ole mitään tolkkua, että haemme maahanmuuttajia laittamaan suomalaisia duunareita kilometritehtaalle. Meidän perussuomalaisten tavoitteena on saada tämä haittamaahanmuutto lopullisesti pysäytetyksi. Yhteiskuntamme tulisi antaa suomalaisille duunareille viimeinkin aito kunnia eikä pitää heitä ainoastaan vaihdettavina osina. Suomalaisten hyvinvointi rakentuu suomalaisesta työstä ja ilman suomalaista työtä meillä ei ole suomalaista yhteiskuntaa. Ei lähdetä tuhoamaan sitä monikulttuurisuudella ja globalismilla.

]]>
10 http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264926-vain-kansallismieliset-puolustavat-suomalaista-duunaria#comments Duunarit Globalismi Maahanmuutto Monikulttuurisuus Saatavuusharkinta Thu, 29 Nov 2018 16:15:13 +0000 Matti Haapala http://mattihaapala94.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264926-vain-kansallismieliset-puolustavat-suomalaista-duunaria
Rajat auki ylioppilaslehdessä http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264578-rajat-auki-ylioppilaslehdessa <p>Ylioppilaslehti julkaisi lokakuussa Pekka Torvisen <a href="http://ylioppilaslehti.fi/2018/10/rajat-auki/">pitkän jutun</a> rajoista ja vapaasta liikkuvuudesta. Kirjoituksessa esitellään ansiokkaasti argumentteja vapaan liikkuvuuden puolesta, mutta myös toistetaan samoja ongelmallisia pointteja joita kumotakseni kirjoitin 5-osaisen artikkelisarjan lokakuussa (<a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262515-rajat-auki-ja-tervetuloa">ensimmäinen osa</a>).</p><p>Ensinäkin jutussa toistetaan väite, ettei Suomessa kukaan puhuisi rajojen avaamisen puolesta. Rajojen avaamisesta ainakin pitkällä aikavälillä on esitetty argumentteja jo kauan, esimerkiksi Heikki Pursiainen on puhunut aiheesta vuosikausia. Itse kirjoitin aiheesta ensimmäistä kertaa muistaakseni vuonna 1999, ja vuoden 2001 kirjoituksiani aiheesta on yhä netissä. En oleta että Torvisen pitäisi tietää 20 vuotta vanhat kirjoitukseni, mutta Pursiaisen jutut (tai <a href="https://www.vihrealanka.fi/reportaasit/rajat-auki">Kati Pietarisen jutun, jonka otsikko on myös &rdquo;Rajat auki&rdquo;</a>) olisi varmaan voinut löytää hakukoneella.</p><p>Toki on totta, ettei näitä näkemyksiä tuoda esille eduskunnassa, johtavassa virkamiehistössä tai suurimpien lehtien pääkirjoituspalstoilla. Silti mielestäni on ongelmallista, että lähes samat argumentit esitetään aina täysin uusina, se vain marginalisoi niitä entisestään.</p><p>Toinen jutun ongelma on, että humanitaarista maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa käsitellään sekaisin. <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262565-voivatko-kaikki-pakolaiset-tulla">Kuten jo lokakuussa kirjoitin</a>, tämä on eettisesti ongelmallista, koska oikeuden turvapaikkaan ei tulisi riippua henkilön tuottavuudesta. Muitakin ongelmia tässä samaistamisessa on, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden koulutus ei välttämttä vastaa talouden tarpeita, eikä turvapaikanhakijoiden työllistyminen kuvaa sitä kuinka työn perässä muuttavat työllistyvät.</p><p>Kolmas ongelma on, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia esitellään ilman tulonjakovaikutuksia. <a href="http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/262606-mita-jos-kaikki-halukkaat-tyontekijat-tulisivat">Käsittelin myös tätä lokakuussa.</a> Vaikka joku ilmiö olisi kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullinen, se voi hyödyttää joitain enemmän kun muita, ja joillekin siitä voi olla taloudellista haittaa.</p><p>Toisaalta, asioista saa toki kirjoittaa myös ilman että kaikkia mahdollisia tekijöitä ottaa huomioon. Toivoisin vain, että keskustelussa vapaasta liikkuvuudesta voitaisiin siirtyä perusteista eteenpäin.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti Rautiainen</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ylioppilaslehti julkaisi lokakuussa Pekka Torvisen pitkän jutun rajoista ja vapaasta liikkuvuudesta. Kirjoituksessa esitellään ansiokkaasti argumentteja vapaan liikkuvuuden puolesta, mutta myös toistetaan samoja ongelmallisia pointteja joita kumotakseni kirjoitin 5-osaisen artikkelisarjan lokakuussa (ensimmäinen osa).

Ensinäkin jutussa toistetaan väite, ettei Suomessa kukaan puhuisi rajojen avaamisen puolesta. Rajojen avaamisesta ainakin pitkällä aikavälillä on esitetty argumentteja jo kauan, esimerkiksi Heikki Pursiainen on puhunut aiheesta vuosikausia. Itse kirjoitin aiheesta ensimmäistä kertaa muistaakseni vuonna 1999, ja vuoden 2001 kirjoituksiani aiheesta on yhä netissä. En oleta että Torvisen pitäisi tietää 20 vuotta vanhat kirjoitukseni, mutta Pursiaisen jutut (tai Kati Pietarisen jutun, jonka otsikko on myös ”Rajat auki”) olisi varmaan voinut löytää hakukoneella.

Toki on totta, ettei näitä näkemyksiä tuoda esille eduskunnassa, johtavassa virkamiehistössä tai suurimpien lehtien pääkirjoituspalstoilla. Silti mielestäni on ongelmallista, että lähes samat argumentit esitetään aina täysin uusina, se vain marginalisoi niitä entisestään.

Toinen jutun ongelma on, että humanitaarista maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa käsitellään sekaisin. Kuten jo lokakuussa kirjoitin, tämä on eettisesti ongelmallista, koska oikeuden turvapaikkaan ei tulisi riippua henkilön tuottavuudesta. Muitakin ongelmia tässä samaistamisessa on, esimerkiksi turvapaikanhakijoiden koulutus ei välttämttä vastaa talouden tarpeita, eikä turvapaikanhakijoiden työllistyminen kuvaa sitä kuinka työn perässä muuttavat työllistyvät.

Kolmas ongelma on, että maahanmuuton taloudellisia vaikutuksia esitellään ilman tulonjakovaikutuksia. Käsittelin myös tätä lokakuussa. Vaikka joku ilmiö olisi kokonaisuudessaan kansantaloudelle edullinen, se voi hyödyttää joitain enemmän kun muita, ja joillekin siitä voi olla taloudellista haittaa.

Toisaalta, asioista saa toki kirjoittaa myös ilman että kaikkia mahdollisia tekijöitä ottaa huomioon. Toivoisin vain, että keskustelussa vapaasta liikkuvuudesta voitaisiin siirtyä perusteista eteenpäin.

 

Antti Rautiainen

 

]]>
0 http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264578-rajat-auki-ylioppilaslehdessa#comments Maahanmuutto Rajat Siirtolaisuus Turvapaikanhakijat Vapaa liikkuvuus Thu, 22 Nov 2018 15:25:31 +0000 Antti Rautiainen http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264578-rajat-auki-ylioppilaslehdessa
Järkevän maahanmuuttopolitiikan tiekartta http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta <p>Yksikään kevään eduskuntavaaleihin lähtevä puolue ei voi enää vältellä vaalien erästä keskeistä teemaa: maahanmuuttoa. Aihe on nyt tapetilla kaikkialla lännessä, niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Kysymyksen ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa viisaalla tolkun politiikalla.</p><p>Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhaun siirtäminen keskuksiin helpottaa niiden auttamista, jotka ovat eniten turvapaikan tarpeessa ja vie samalla pohjan ihmissalakuljetukselta. Mikä tärkeintä, keskukset ehkäisevät hallitsemattoman siirtolaisuuden unionin jäsenmaihin. Mykkänen myös listasi ehdotuksensa&nbsp;<a href="https://www.verkkouutiset.fi/turvapaikanhaku-ulkorajakeskuksiin/">Verkkouutisten blogissa</a>. Tämä vaikuttaa oikein hyvältä!<br /><br /><a href="http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/202191-maahanmuuttopolitiikka-tiensa-paassa">Ehdotin vastaavaa järjestelmää jo vuonna 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä</a>. On toki tärkeää ja humaania suojella kaikkein hädänalaisimpia, mutta samalla on pidettävä huolta myös itsestämme.&nbsp;<br /><br />Asian hoitaminen onnistuu liberaalidemokratian perusarvoista tinkimättä, minkä voi suoraan päätellä myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 7.11. Orpon mukaan &rdquo;samaan aikaan pitää olla selkeä rajavalvonta ja tiukka palautusjärjestelmä. Ja sitten se humanitaarinen puoli eli lämmin sydän&rdquo;. Tähän on helppo yhtyä.<br /><br />Aiheeseen liittyen osallistuin perjantaina 28.9. Helsingissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen järjestämään seminaariin &rdquo;Parempi Eurooppa: Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa&rdquo;. Järjestäjän ohella tilaisuudessa alustivat sisäministeri Kai Mykkänen, erityisasiantuntija Mikko Simola Suomen EU-edustustosta ja Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.<br /><br />Alustukset ja paneelikeskustelu keskittyivät niihin kysymyksiin, jotka EU:ta ovat viime vuosina voimakkaasti jakaneet. Varsinkin vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti pelkoja suuressa osassa EU-maiden kansalaisia, kuten ministeri Mykkänen omassa puheenvuorossaan totesi.<br /><br />Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Täälläkin kansalaiset ovat silti huolestuneita monesta asiaan liittyvästä tekijästä ja huoleen on tietenkin myös perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tällainen ei saa toistua.<br /><br />Mykkäsen puheenvuorot osoittivat, että EU:ssa on ministeritasolla havahduttu juuri niihin ongelmiin, joista itsekin olen kirjoittanut ja puhunut pitkään. Oikeastaan EU näyttäisi kulkevan juuri siihen suuntaan, mitä olen peräänkuuluttanut, joskin Mykkäsen kommenteista saattoi aistia pessimismiä EU:n ulkopuolelle perustettavien turvapaikanhakuleirien toteuttamisesta. Tähän ei taida tahto riittää ja se on ongelma. Toinen mahdollisuus ovat Mykkäsen ehdottamat keskukset EU:n ulkorajoille. Joku ratkaisu on kuitenkin pakko löytää.<br /><br />Tulkitsen Mykkästä niin, että pakolaispolitiikan keskeiset kysymykset jäävät lopulta kullekin jäsenmaalle itselleen, jos ja kun yhteistä tahtoa ei EU-tasolla saavuteta. Kyse on ulkorajojen valvonnasta ja pitävyydestä, samoin yksittäisten jäsenvaltioiden halukkuudesta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Jos turvapaikanhaku siirrettäisiin leireille, kuten olen itsekin ehdottanut, Mykkäsen mukaan se tarkoittaisi samalla kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Tähän eivät Ranska ja Saksa suostuisi, puhumattakaan Visegrád-maista sekä Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta.</p><p>Mikko Simola kiinnitti huomiota merkittäviin yksityiskohtiin turvapaikanhakuun ja rajavalvontaan liittyen. EU on ryhdistäytymässä näissä asioissa, mutta samalla on selvää, että jos ulkorajat eivät pidä, koko Schengen-alue on vaarassa sulkeutua ja tähän sisältyy huomattavia taloudellisia riskejä. Vapaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus unionin sisällä on erittäin tärkeää myös yksittäisten jäsenmaiden taloudelle.</p><p>Riitta Silvennoinen nosti esiin työperäisen maahanmuuton ongelmia, joista tässä kannattaa mainita byrokratia ja integraatio. Työlupien saamista pitäisi helpottaa ja integraatiota edistää kaikin puolin. Silvennoinen ei kuitenkaan osannut kertoa, miten sopeutumista voitaisiin käytännössä edistää.&nbsp;</p><p>Tässä on tärkeää muistaa se, että matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.<br /><br />Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.<br /><br />Paneelikeskustelussa ministeri Mykkänen vastasi yleisökysymyksiin, jotka koskivat muun muassa turvapaikanhakijoiden keskittymistä samoille asuinalueille ja tästä syntyviä sosiaalisia ongelmia. Aihepiirissä on selvästi tapahtunut edistystä ja niin Mykkänen kuin EU-tason päättäjät vaikuttavat olevan ajan hermolla. Mykkänen mainitsi esimerkkinä taannoiset Ruotsin mellakat ja korosti, että samaa tilannetta ei saa päästä syntymään Suomeen. Olen luonnollisesti asiasta täysin samaa mieltä.<br /><br />EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Olen ehdottanut Kanadasta tuttua pisteytysjärjestelmää ja työnhakua suoraan turvapaikanhakuleireiltä käsin. Esitin tähän liittyen panelisteille yleisökysymyksen. Mykkäsen vastauksen perusteella ainakin viimeksi mainittu ei liene EU-tasolla tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Muilta osin hän vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla kanssani.&nbsp;<br /><br />On selvää, että nykytilanteesta hyötyvät eniten salakuljettajat ja kansallismieliset puolueet. EU:ssa ministeritasolla asia on tiedostettu ja se pitää tiedostaa myös kotimaan politiikassa. EU:n täytyy jollain keinolla löytää nopeasti realistinen ratkaisu turvapaikanhakuprosessin ongelmiin ja Mykkäsen mukaan tästä on olemassa myös Eurooppa-neuvoston linjaus. Henna Virkkunen korosti, että kansallisten ja Euroopan laajuisten päätösten rinnalla tarvitaan myös ylikansallisia ratkaisuja, joista YK:n pakolaissopimukset ovat keskeisessä roolissa.&nbsp;<br /><br />Kun keskustelin Henna Virkkusen kanssa tilaisuuden jälkeen, olimme Virkkusen loppupuheenvuorosta täysin samaa mieltä: maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena täytyy nostaa avoimeen keskusteluun tulevissa eduskunta- ja EU-vaaleissa. Jos asiassa hyssytellään, se sataa kansallismielisten laariin. Kuten olemme huomanneet, moni EU:n jäsenmaa vetää jo nyt omaa linjaa eikä suostu allekirjoittamaan Virkkusen mainitsemia kansainvälisiä YK-sopimuksia. Tuore esimerkki on kohuttu GCM-sopimus, josta eduskunnassa taannoin keskusteltiin perussuomalaisten aloitteesta.<br /><br />Turhan pelonlietsonnan ja ulossulkevan politiikan sijaan tarvitaan järkeviä, maltillisia ratkaisuja. Ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, koska sekä hakemusten käsittelyyn että turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten sosiaaliturvaan menee huomattavia summia valtioiden budjeteista.<br /><br />Työnhakua pitää helpottaa, koska työ on paras väylä sopeutumiseen. Työllistämisen kynnystä pitää laskea ja byrokratiaa purkaa, mieluiten koko EU:n tasolla.<br /><br />Näkemykseni mukaan Itä-Euroopan maat näyttävät, mihin suuntaan unioni on menossa, jos ongelmia ei nopeasti saada ratkaistua. Yksittäisten jäsenmaiden ratkaisut osoittavat, että mikäli EU-tasolla ei ratkaisuja löydetä, rajavalvonta siirtyy ulkorajoilta jäsenvaltioiden välille. Ääriesimerkkinä tästä toimivat Unkari ja Puola. Italia ja Itävaltakin ovat lähempänä niitä kuin Länsi-Eurooppaa. Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat jo vähintään yhtä maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaiset Suomessa.<br /><br />Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään myös Suomen linja näihin kysymyksiin, jos Mykkäsen pessimistisiin näkemyksiin on luottaminen. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa päätöksistä jää kansallisvaltiotasolle. Selvää on myös se, että taakanjaon täytyy perustua kansallisiin voimavaroihin: jos työllisyys ja talous ovat heikolla tolalla, pakolaisten laajamittainen vastaanottaminen lietsoo entisestään vastakkainasettelua. En kannata Mykkäsen ehdotusta kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta. Meidän pitää ensin huolehtia nykyisten pakolaisten kotoutumisesta ja työllistymisestä.<br /><br />Lisäksi jo nyt on varauduttava siihen, että toukokuun europarlamenttivaaleissa kansallismieliset puolueet vahvistavat asemiaan. Nouseva trendi johtuu pitkälti tähän asti harjoitetun maahanmuutto- ja talouspolitiikan virheistä. Orpon ja Mykkäsen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää ratkaisuesityksiä ongelmiin kaivataan. Osa kansalaisten huolenaiheista on erittäin perusteltuja.<br /><br />Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen olisi suotavaa. En kannata EK:n hiljattain ehdottamaa korotettua 70% palkkatukea turvapaikan saaneita palkkaaville yrityksille. Asia pitää hoitaa helpottamalla työllistämistä yleisesti, mikä onnistuu parhaiten työn hintaa laskemalla, byrokratiaa vähentämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.<br /><br />Tämä edellyttää sosiaaliturvaan ja veropohjaan radikaalia kokonaisremonttia eli sitä, että maastamme saadaan houkutteleva aidoille osaajille. Vastaavasti nykyiset työttömät saadaan töihin sillä, että työnteosta tehdään aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Kannustinloukut koskevat myös turvapaikanhakijoita.<br /><br />Sama pätee ehdotuksiin hoitaa Suomen laskeva syntyvyys työperäisellä maahanmuutolla. Ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. On näet selvää, että pitkässä juoksussa myös uusien tulijoiden eläkkeet ja muu sosiaaliturva täytyy maksaa ja jos syntyvyys edelleen laskee, tarvitaan aina vain lisää työperäistä maahanmuuttoa rahoittamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat tulonsiirrot ja palvelut.<br /><br />Hyvinvointivaltio aiheuttaa ikiliikkujaongelman. Sen ratkaiseminen tulee olemaan lähitulevaisuuden politiikan tärkein kysymys. En pidä siitä, että ihmisiä käsitellään pelkkinä tulo- ja menoerinä. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan natina kuitenkin aiheuttaa juuri sen. Muitakin vaihtoehtoja on: lisäämällä yksilön vapautta ja vastuuta moni nykyinen ongelma ratkeaa.<br /><br />Koko EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua järkeen, ei tunteeseen. Viisas ja humaani politiikka on kaikkien etu. Muukalaiskammolle ei yhteiskunnassa tule suoda kasvualustaa ja paras lääke siihen on toimiva maahanmuuttopolitiikka. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Atte Kaleva</p><p><a href="http://www.attekaleva.fi" title="www.attekaleva.fi">www.attekaleva.fi</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yksikään kevään eduskuntavaaleihin lähtevä puolue ei voi enää vältellä vaalien erästä keskeistä teemaa: maahanmuuttoa. Aihe on nyt tapetilla kaikkialla lännessä, niin EU:ssa kuin Yhdysvalloissa. Kysymyksen ympärillä esiintyy sekä huolestuttavaa ääriliikehdintää että kohtuutonta sinisilmäisyyttä. Ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa viisaalla tolkun politiikalla.

Helsingissä äskettäin pidetyssä EPP:n puoluekokouksessa sisäministeri Kai Mykkänen kertoi, että maahanmuuttoa ja turvapaikanhakua koskeva paneeli päätyi ehdottamaan turvapaikkakeskuksia EU:n ulkorajoille. Turvapaikanhaun siirtäminen keskuksiin helpottaa niiden auttamista, jotka ovat eniten turvapaikan tarpeessa ja vie samalla pohjan ihmissalakuljetukselta. Mikä tärkeintä, keskukset ehkäisevät hallitsemattoman siirtolaisuuden unionin jäsenmaihin. Mykkänen myös listasi ehdotuksensa Verkkouutisten blogissa. Tämä vaikuttaa oikein hyvältä!

Ehdotin vastaavaa järjestelmää jo vuonna 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä. On toki tärkeää ja humaania suojella kaikkein hädänalaisimpia, mutta samalla on pidettävä huolta myös itsestämme. 

Asian hoitaminen onnistuu liberaalidemokratian perusarvoista tinkimättä, minkä voi suoraan päätellä myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 7.11. Orpon mukaan ”samaan aikaan pitää olla selkeä rajavalvonta ja tiukka palautusjärjestelmä. Ja sitten se humanitaarinen puoli eli lämmin sydän”. Tähän on helppo yhtyä.

Aiheeseen liittyen osallistuin perjantaina 28.9. Helsingissä europarlamentaarikko Henna Virkkusen järjestämään seminaariin ”Parempi Eurooppa: Kohti yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa”. Järjestäjän ohella tilaisuudessa alustivat sisäministeri Kai Mykkänen, erityisasiantuntija Mikko Simola Suomen EU-edustustosta ja Aalto-yliopiston henkilöstöjohtaja Riitta Silvennoinen.

Alustukset ja paneelikeskustelu keskittyivät niihin kysymyksiin, jotka EU:ta ovat viime vuosina voimakkaasti jakaneet. Varsinkin vuoden 2015 turvapaikkakriisi aiheutti pelkoja suuressa osassa EU-maiden kansalaisia, kuten ministeri Mykkänen omassa puheenvuorossaan totesi.

Reilu 30 000 turvapaikanhakijaa lyhyessä ajassa oli maamme vastaanottokyvyn rajoilla ja viranomaiset selvisivät urakasta kohtalaisesti. Täälläkin kansalaiset ovat silti huolestuneita monesta asiaan liittyvästä tekijästä ja huoleen on tietenkin myös perusteita: otetaan vaikkapa Turun terrori-isku, jonka teki marokkolainen turvapaikanhakija. Tällainen ei saa toistua.

Mykkäsen puheenvuorot osoittivat, että EU:ssa on ministeritasolla havahduttu juuri niihin ongelmiin, joista itsekin olen kirjoittanut ja puhunut pitkään. Oikeastaan EU näyttäisi kulkevan juuri siihen suuntaan, mitä olen peräänkuuluttanut, joskin Mykkäsen kommenteista saattoi aistia pessimismiä EU:n ulkopuolelle perustettavien turvapaikanhakuleirien toteuttamisesta. Tähän ei taida tahto riittää ja se on ongelma. Toinen mahdollisuus ovat Mykkäsen ehdottamat keskukset EU:n ulkorajoille. Joku ratkaisu on kuitenkin pakko löytää.

Tulkitsen Mykkästä niin, että pakolaispolitiikan keskeiset kysymykset jäävät lopulta kullekin jäsenmaalle itselleen, jos ja kun yhteistä tahtoa ei EU-tasolla saavuteta. Kyse on ulkorajojen valvonnasta ja pitävyydestä, samoin yksittäisten jäsenvaltioiden halukkuudesta nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Jos turvapaikanhaku siirrettäisiin leireille, kuten olen itsekin ehdottanut, Mykkäsen mukaan se tarkoittaisi samalla kiintiöpakolaisten määrän kasvattamista. Tähän eivät Ranska ja Saksa suostuisi, puhumattakaan Visegrád-maista sekä Italiasta, Itävallasta ja Tanskasta.

Mikko Simola kiinnitti huomiota merkittäviin yksityiskohtiin turvapaikanhakuun ja rajavalvontaan liittyen. EU on ryhdistäytymässä näissä asioissa, mutta samalla on selvää, että jos ulkorajat eivät pidä, koko Schengen-alue on vaarassa sulkeutua ja tähän sisältyy huomattavia taloudellisia riskejä. Vapaa tavaroiden ja ihmisten liikkuvuus unionin sisällä on erittäin tärkeää myös yksittäisten jäsenmaiden taloudelle.

Riitta Silvennoinen nosti esiin työperäisen maahanmuuton ongelmia, joista tässä kannattaa mainita byrokratia ja integraatio. Työlupien saamista pitäisi helpottaa ja integraatiota edistää kaikin puolin. Silvennoinen ei kuitenkaan osannut kertoa, miten sopeutumista voitaisiin käytännössä edistää. 

Tässä on tärkeää muistaa se, että matalapalkka-aloille mahdollisesti muodostuva työn ylitarjonta aiheuttaa huomattavan rasitteen valtiontaloudelle sosiaaliturvamenojen kasvuna. Jos työstä saatava palkka ei riitä elämiseen, valtion pitää kompensoida se tulonsiirroilla. Elinkeinoelämälle tietenkin kelpaa halpa, valtion subventoima työvoima, mutta hyvinvointivaltion kannalta ratkaisu on kestämätön.

Tulijat tarvitsevat sosiaalipalveluja kuten kielenopetusta, päivä- ja terveydenhoitoa ja koulutusta, ja suurissa kaupungeissa, joissa työpaikat sijaitsevat, asuminen on kallista ja edellyttää lähes poikkeuksetta asumistukea. Lisäksi on muistettava, että hyvinvointivaltio ja vapaa työperäinen maahanmuutto ovat keskenään perustavanlaatuisessa ristiriidassa, jos työllä ei elä tai se on pätkäluontoista. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on huoltosuhteen varassa, joten ei voi olla niin, että Suomeen muuttaa koko ajan lisää väkeä, joka tätä suhdetta entisestään huonontaa.

Paneelikeskustelussa ministeri Mykkänen vastasi yleisökysymyksiin, jotka koskivat muun muassa turvapaikanhakijoiden keskittymistä samoille asuinalueille ja tästä syntyviä sosiaalisia ongelmia. Aihepiirissä on selvästi tapahtunut edistystä ja niin Mykkänen kuin EU-tason päättäjät vaikuttavat olevan ajan hermolla. Mykkänen mainitsi esimerkkinä taannoiset Ruotsin mellakat ja korosti, että samaa tilannetta ei saa päästä syntymään Suomeen. Olen luonnollisesti asiasta täysin samaa mieltä.

EU-tasolla olisi tärkeää saada aikaan kokonaisratkaisuja sekä työperäiseen että humanitaariseen maahanmuuttoon. Olen ehdottanut Kanadasta tuttua pisteytysjärjestelmää ja työnhakua suoraan turvapaikanhakuleireiltä käsin. Esitin tähän liittyen panelisteille yleisökysymyksen. Mykkäsen vastauksen perusteella ainakin viimeksi mainittu ei liene EU-tasolla tällä hetkellä realistinen vaihtoehto. Muilta osin hän vaikuttaisi olevan samoilla linjoilla kanssani. 

On selvää, että nykytilanteesta hyötyvät eniten salakuljettajat ja kansallismieliset puolueet. EU:ssa ministeritasolla asia on tiedostettu ja se pitää tiedostaa myös kotimaan politiikassa. EU:n täytyy jollain keinolla löytää nopeasti realistinen ratkaisu turvapaikanhakuprosessin ongelmiin ja Mykkäsen mukaan tästä on olemassa myös Eurooppa-neuvoston linjaus. Henna Virkkunen korosti, että kansallisten ja Euroopan laajuisten päätösten rinnalla tarvitaan myös ylikansallisia ratkaisuja, joista YK:n pakolaissopimukset ovat keskeisessä roolissa. 

Kun keskustelin Henna Virkkusen kanssa tilaisuuden jälkeen, olimme Virkkusen loppupuheenvuorosta täysin samaa mieltä: maahanmuuttopolitiikka kokonaisuutena täytyy nostaa avoimeen keskusteluun tulevissa eduskunta- ja EU-vaaleissa. Jos asiassa hyssytellään, se sataa kansallismielisten laariin. Kuten olemme huomanneet, moni EU:n jäsenmaa vetää jo nyt omaa linjaa eikä suostu allekirjoittamaan Virkkusen mainitsemia kansainvälisiä YK-sopimuksia. Tuore esimerkki on kohuttu GCM-sopimus, josta eduskunnassa taannoin keskusteltiin perussuomalaisten aloitteesta.

Turhan pelonlietsonnan ja ulossulkevan politiikan sijaan tarvitaan järkeviä, maltillisia ratkaisuja. Ihmisoikeuksia pitää kunnioittaa, mutta hyvinvointivaltion rahoituspohja ei kestä suuria turvapaikanhakijamääriä, koska sekä hakemusten käsittelyyn että turvapaikanhakijoiden sekä pakolaisten sosiaaliturvaan menee huomattavia summia valtioiden budjeteista.

Työnhakua pitää helpottaa, koska työ on paras väylä sopeutumiseen. Työllistämisen kynnystä pitää laskea ja byrokratiaa purkaa, mieluiten koko EU:n tasolla.

Näkemykseni mukaan Itä-Euroopan maat näyttävät, mihin suuntaan unioni on menossa, jos ongelmia ei nopeasti saada ratkaistua. Yksittäisten jäsenmaiden ratkaisut osoittavat, että mikäli EU-tasolla ei ratkaisuja löydetä, rajavalvonta siirtyy ulkorajoilta jäsenvaltioiden välille. Ääriesimerkkinä tästä toimivat Unkari ja Puola. Italia ja Itävaltakin ovat lähempänä niitä kuin Länsi-Eurooppaa. Tanskassa sosiaalidemokraatit ovat jo vähintään yhtä maahanmuuttokriittisiä kuin perussuomalaiset Suomessa.

Ensi kevään eduskuntavaaleissa määritellään myös Suomen linja näihin kysymyksiin, jos Mykkäsen pessimistisiin näkemyksiin on luottaminen. Vaikuttaa siltä, että ainakin osa päätöksistä jää kansallisvaltiotasolle. Selvää on myös se, että taakanjaon täytyy perustua kansallisiin voimavaroihin: jos työllisyys ja talous ovat heikolla tolalla, pakolaisten laajamittainen vastaanottaminen lietsoo entisestään vastakkainasettelua. En kannata Mykkäsen ehdotusta kiintiöpakolaisten määrän nostamisesta. Meidän pitää ensin huolehtia nykyisten pakolaisten kotoutumisesta ja työllistymisestä.

Lisäksi jo nyt on varauduttava siihen, että toukokuun europarlamenttivaaleissa kansallismieliset puolueet vahvistavat asemiaan. Nouseva trendi johtuu pitkälti tähän asti harjoitetun maahanmuutto- ja talouspolitiikan virheistä. Orpon ja Mykkäsen ehdotukset ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää ratkaisuesityksiä ongelmiin kaivataan. Osa kansalaisten huolenaiheista on erittäin perusteltuja.

Olen korostanut kotoutumisessa tulijoiden omaa vastuuta, koska valtio ei näytä tehtävässä onnistuvan, vaikka rahaa toimintaan laitettaisiin kuinka paljon. Kuten todettua, työ on paras ja nopein väylä integraatioon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että verovaroilla tuettu tempputyöllistäminen olisi suotavaa. En kannata EK:n hiljattain ehdottamaa korotettua 70% palkkatukea turvapaikan saaneita palkkaaville yrityksille. Asia pitää hoitaa helpottamalla työllistämistä yleisesti, mikä onnistuu parhaiten työn hintaa laskemalla, byrokratiaa vähentämällä ja kannustinloukkuja purkamalla.

Tämä edellyttää sosiaaliturvaan ja veropohjaan radikaalia kokonaisremonttia eli sitä, että maastamme saadaan houkutteleva aidoille osaajille. Vastaavasti nykyiset työttömät saadaan töihin sillä, että työnteosta tehdään aina kannattavampi vaihtoehto kuin sosiaaliturvan varassa elämisestä. Kannustinloukut koskevat myös turvapaikanhakijoita.

Sama pätee ehdotuksiin hoitaa Suomen laskeva syntyvyys työperäisellä maahanmuutolla. Ratkaisu ei ole kestävällä pohjalla. On näet selvää, että pitkässä juoksussa myös uusien tulijoiden eläkkeet ja muu sosiaaliturva täytyy maksaa ja jos syntyvyys edelleen laskee, tarvitaan aina vain lisää työperäistä maahanmuuttoa rahoittamaan ikääntyvän väestön tarvitsemat tulonsiirrot ja palvelut.

Hyvinvointivaltio aiheuttaa ikiliikkujaongelman. Sen ratkaiseminen tulee olemaan lähitulevaisuuden politiikan tärkein kysymys. En pidä siitä, että ihmisiä käsitellään pelkkinä tulo- ja menoerinä. Hyvinvointivaltion rahoituspohjan natina kuitenkin aiheuttaa juuri sen. Muitakin vaihtoehtoja on: lisäämällä yksilön vapautta ja vastuuta moni nykyinen ongelma ratkeaa.

Koko EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee perustua järkeen, ei tunteeseen. Viisas ja humaani politiikka on kaikkien etu. Muukalaiskammolle ei yhteiskunnassa tule suoda kasvualustaa ja paras lääke siihen on toimiva maahanmuuttopolitiikka. Ongelmat on tehty ratkaistaviksi.

 

Atte Kaleva

www.attekaleva.fi

]]>
36 http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta#comments EU ja maahanmuuttopolitiikka Humanitaarinen maahanmuutto Hyvinvointivaltio kestävyysvaje Maahanmuutto Thu, 22 Nov 2018 14:49:41 +0000 Atte Kaleva http://attekaleva.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264575-jarkevan-maahanmuuttopolitiikan-tiekartta
Väestöpolitiikan Black Friday – ”Pelastaako työperäinen maahanmuutto?” http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264567-vaestopolitiikan-black-friday-pelastaako-tyoperainen-maahanmuutto <p>Tilastokeskuksen julkaistua <a href="http://stat.fi/til/vaenn/2018/vaenn_2018_2018-11-16_tie_001_fi.html">väestöennusteensa</a> viime perjantaina alkoivat valtamedia, populistiset valtavirtapuolueet ja eräät etujärjestöt vyörytyksen maahanmuuton puolustelemiseksi. Syntyvyyden laskusta tehtiin välittömästi se johtopäätös, että maahamme muka tarvitaan lisää väkeä ulkomailta.</p><p>Ei se asia kuitenkaan noin mene. Työvoiman tarpeen kannalta keskeisiä ovat neljä tekijää: <em>huoltosuhde</em>,<em> työn tuottavuus</em>,<em> työllisyysaste </em>ja <em>kysyntä</em>, joka riippuu ostovoimasta ja sen takana olevasta arvotuotannosta ja tietenkin myös hinnoittelusta. Niillä ei ole tekemistä syntyvyyden eikä väestömäärien kanssa muutoin kuin välillisesti.</p><p>Valtamediassa ja vasemmisto- sekä oikeistopuolueissa tehtiin kuitenkin (Perussuomalaisia lukuun ottamatta) se johtopäätös, että maahamme tarvitaan ilman muuta siirtolaisia ulkomailta syntyvyyden paikkaamiseksi.</p><p>Yleisradio <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10515767">marssitti</a> studioon vasemmistoliiton Li Anderssonin ja kokoomuksen Antti Häkkäsen, joiden mielestä maahanmuuttoa tarvitaan. Puolueiden vivahde-ero koski lähinnä sitä, pitäisikö maahanmuuton olla työperäistä vai ei. Anderssonin mielestä oleskeluoikeuksia ei olisi syytä valikoida millään tavalla.</p><p>Molemmat ovat väärässä tavoitellessaan lisää maahanmuuttoa. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen osoitti tänä syksynä julkaistussa tutkimuksessaan &rdquo;<a href="https://www.suomenperusta.fi/wp-content/uploads/2018/10/Kuinka-kalliiksi-halpaty%C3%B6voima-tulee-pdf.pdf">Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?</a>&rdquo;, että työperäinen maahanmuutto ei kompensoi sosiaalietuusperäisestä haittamaahanmuutosta koituvia tappioita.</p><p>Tutkimuksen mukaan myös työperäinen maahanmuutto on osoittautunut haitalliseksi, sillä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien myönteinen nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Suomeen tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alapuolelle muutaman vuoden maassa asumisen jälkeen. Tähän lukuun ei ole otettu huomioon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan työperäiset maahanmuuttajat.</p><p>Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuneeseen Ruotsiin tulleista vain 12 % on sijoittunut aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan yli 70 % niistä tietyllä aikajänteellä saapuneista, jotka maahan jäivät, haki turvapaikkaa. Käsittelin aihetta muun muassa <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com/2018/11/miksi-perussuomalaiset-on-ainoa.html">täällä</a>.</p><p>Ylen TV1:n ohjelmassa esitettyyn kysymykseen &rdquo;pelastaako työperäinen maahanmuutto?&rdquo;, voidaan siis vastata: ei pelasta. Sen ei myöskään tarvitse &rdquo;pelastaa&rdquo;, sillä emme me suomalaiset ole missään vaarassa saati että tarvitsisimme moisia metafyysisiä uhkakuvia osataksemme hoitaa talouttamme.</p><p>Sellaisilla uhkakuvilla kuitenkin pelotellaan vaalien lähestyessä, kun myös elinkeinoelämä on tekaissut syntyvyyden laskusta näppärän aseen halpatyövoiman houkuttelemiseksi. Vasemmisto puolestaan haalii lisää maahanmuuttoa oman internationalistisen ideologiansa vuoksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuuttomäärien lisääminen ei paranna työn tuottavuutta</strong></p><p>Olennaista työvoiman tarpeen kannalta on, että eläkeläisten määrän kasvaessa ja eläkkeiden ostovoiman heiketessä myöskään kulutus ja kysyntä eivät pysy ennallaan, ja siksi työvoimaa ei tarvita entiseen tapaan. Maahanmuuton vaikutuksesta huoltosuhde puolestaan on heikentynyt entisestään.</p><p>Suomessa kyllä työskennellään melko paljon, mutta työ <em>tuottaa </em>huonosti, sillä liian suuri osa työstä tehdään vain huoltavan verkoston piirissä. Se ei siis tuota vaihtokelpoisia arvoja, jotka voitaisiin vaihtaa rahaksi markkinoilla ja jotka tuottaisivat kansantalouteemme pätäkkää. Maahanmuutto on kokonaisuutena heikentänyt huoltosuhdetta, sillä erittäin suuri osa humanitaarisesta ja sosiaalietuusperäisestä maahanmuutosta on pitkäaikaisesti työttömänä.</p><p>Maahanmuuttomäärien kasvattaminen on näin ollen täysin väärä lähestymistapa syntyvyyden laskusta johtuvien kuhmujen paikkaamiseen väestöpyramideissa, sillä maahanmuuttomäärien lisääminen ei paranna työn tuottavuutta mutta heikentää huoltosuhdetta.</p><p>Niinpä pitäisi keskittyä työn tuottavuuden kasvattamiseen, työllisyysasteen nostamiseen ja huoltosuhteen parantamiseen omin toimin, esimerkiksi koulutusta tehostamalla, omatoimisuutta lisäämällä ja sisäistä liikkuvuutta parantamalla. Apua olisi jo sosiaalietuusperäisen maahanmuuton lopettamisesta tai pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulevien määrän pysyvästä leikkaamisesta entisenlaisiin kiintiöihin.</p><p>Mikäli omat havaintoni paikkaansa pitävät, Li Andersson ja Antti Häkkänen joko eivät ymmärrä työvoimapolitiikasta eivätkä kansantaloustieteestä yhtään mitään tai he petkuttavat kansalaisia tahallaan populistisista syistä: säilyttääkseen kasvonsa ideologista valtaa käyttävien moraaliposeeraajien piirissä. Kyseessä voi olla myös vasemmiston ja oikeiston keskinäinen bluffi. Se puolestaan voidaan kokea läimäytyksenä kantaväestöä vastaan, sillä he ammentavat hyväntekeväisyytensä suomalaisten ihmisten aarrearkusta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Sosialistit ja porvarit jälleen samalla puolella suomalaisia vastaan</strong></p><p>Myös Helsingin Sanomat aloitti Tilastokeskuksen julkaiseman väestöennusteen pohjalta synkistelyn löydettyään siitä käsikassaran maahanmuuttomäärien puolusteluun. Lehti julkaisi aiheesta muun muassa jutut &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005901427.html">Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä</a> &rdquo;ja &rdquo;<a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005901400.html">Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2030</a>&rdquo;. <em>&ndash; </em>Mitään hätää ei siis pitäisi olla. Väkiluvun väheneminen voi olla myös hyväksi tuotannon tehostuessa. Lisäksi väkiluvun väheneminen olisi toivottavaa globaalisti, ekologisista syistä.</p><p>Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas teki väestöennusteesta keppihevosen, jolla se alkoi ratsastaa estottomasti halpatyövoiman tuontia oikeuttaakseen. Huvittavin EK:n <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/2018/11/16/ekn-suuri-vaalitentti-mukana-kaikki-puheenjohtajat/">vaalitentissä</a> oli demarien Antti Rinne, jolla oli muurahaisia sukissaan kierrellessään ja kaarrellessaan sen ikävän tosiasian ympärillä, että puolue ajaa sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton jatkamista, ja Rinteen viimeaikaisista väitteistä huolimatta puolueen muut edustajat ovat puoltaneet äänekkäästi myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.</p><p>Niitä edistäessään kummatkin vasemmistopuolueet lyövät kirveensä kiveen niin että kipinät sinkoilevat. Mutta tapahtumajärjestäjä EK lienee tyytyväinen, sillä omassa <a href="https://ek.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2018/11/20/ekn-vaaliohjelma-lisaa-osaajia-ulkomailta-100-miljoonaa-euroa-peruskouluun-ja-300-miljoonaa-euroa-tutkimus-ja-innovaatiorahoitukseen/">vaaliohjelmassaan</a> se on vaatinut lisää työvoimaa ulkomailta, vaikka järjestöllä itsellään ei vaalikelpoisuutta eduskuntavaaleissa olekaan. Kokoomus ja vasemmistopuolueet tekevät kuitenkin likaisen työn EK:n puolesta.</p><p>Syntyvyyden laskusta innostuneena EK lähestyy suomalaisia työttömiä myös perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisella <a href="https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/4161790/Suomeen+pitaa+houkutella+20+00035+000+ulkomaalaista+toihin++EK+esittaa+myos+70+prosentin+palkkatukea+jos+yritys+tyollistaa+turvapaikan+saaneen?fbclid=IwAR3xS1Fc2McPkXr8IjbNUFogdjDa4cCRTJLN5ziWrHqOdf8j8Gr1mKpoyco">esityksellä</a>, jonka mukaan Suomen pitäisi maksaa 70 prosentin palkkatukea <em>turvapaikan </em>saaneen työllistämiseksi. Mutta EK ei ole ajamassa tukea kantaväestöön kuuluvien <em>suomalaisten </em>töihin saamiseksi, vaikka se kävisi ilman kallista kouluttamista, kielimuureja ja kotouttamista.</p><p>On sekä naurettavaa että säälittävää, että aivan kaikki Suomen puolueet yhtä lukuun ottamatta hoilaavat massamaahanmuuton puolesta <em>&ndash; </em>maahanmuuton, josta ei ole osoitettu olevan mitään sellaista hyötyä, jota ilman ei täällä tultaisi toimeen. Sen sijaan näyttöä haitoista on kertynyt kyllä, eivätkä ne mahdu pelkkien taloudellisten tekijöiden piiriin. Tuloksena on saatu nonkonformismia, epäkoheesiota, intressi-, arvo- ja kulttuuriristiriitoja sekä yleistä eripuraa ja jopa väkivaltaa, jotka heikentävät sosiaalista pääomaa ja luottamusta sekä vähentävät yhteiskunnallista tehokkuutta.</p><p>Kun EK:n vaalitentin juontaja esitti puolueiden puheenjohtajille provokatiivisen kysymyksen, &rdquo;mitkä puolueet eivät olisi valmiita hallitukseen Perussuomalaisten kanssa?&rdquo;, käsivarttaan nostivat muiden muassa svenska folkpartietin Anna-Maja Henriksson ja kokoomuksen Petteri Orpo, jonka mielestä Perussuomalaisten kannassa ei ole tapahtunut muutosta. <em>&ndash; </em>Ei olisi pitänytkään, sillä ei minkään muunkaan puolueen kuin kokoomuksen näkemyksistä päätetä kokoomuksessa.</p><p>Ongelma ei ole Perussuomalaisissa vaan siinä, että kyseisenlaista ennakkoasetelmaa viritellään median syötteellä viisi kuukautta ennen vaaleja. Kyseinen pois sulkemisen politiikka on <em>cordon sainitairea</em>, joka muistuttaa vaarallisesti poliittisesta historiasta tunnettua kassakaappisopimusta.</p><p>Kaiken tämän tapahtuessa emeritusprofessori ja rationalisti Esko Valtaoja puolestaan <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/265066-esko-valtaoja-turun-sanomissa-synnytyslakko-suomeen-huonosti-ovat-asiat-kun-ainoa">totesi</a>, että ainoa järjen ääni tulee Jussi Halla-aholta. Tähtitieteilijä tosin erehtyi hieman. On meitä muitakin, niin kuin kai on aina ollut.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maahanmuutto ei ole vain taloudellinen vaan myös kulttuurinen ja väestöpoliittinen asia</strong></p><p>Meistä Perussuomalaisista on tullut sekä suomalaisten vasemmistoduunarien että kansallista etua ajattelevien oikeistolaisten <em>&ndash; </em>niin opiskelijoiden, eläkeläisten kuin vähävaraistenkin <em>&ndash; </em>turvasatamia, joissa asioita ei arvioida eturyhmien näkökulmasta vaan aidolla poliittisella tavalla: kansallisen kokonaisedun kannalta.</p><p>Käsityksemme mukaan yksittäinen etu toteutuu kansallisvaltioiden kautta <em>&ndash;</em> näkökulma, joka on unohdettu eripuran keskellä ja päätösvallan karattua maamme rajojen ulkopuolelle.</p><p>Olemme myös tulevaisuuspuolue, jossa Suomen tulevaisuutta pohditaan muillakin perusteilla kuin euroilla tai senteillä. Maahanmuuttoa ei pidä arvioida pelkillä taloudellisilla tekijöillä eikä myöskään vieraiden kansakuntien eduilla. Maahanmuutolle ei synny mitään yksiselitteistä oikeutusta siinäkään tapauksessa, että se jollakin tavoin saataisiin näyttämään taloudellisesti tarpeelliselta.</p><p>Sen sijaan meidän tulee ratkaista väestöpoliittiset kysymyksemme kansanvaltaisesti, omalta perustaltamme ja tahtomme mukaisesti. Sillä maahanmuutolla on talousvaikutusten lisäksi aina myös sosiaalipoliittisia, kielipoliittisia, kulttuuripoliittisia, turvallisuuspoliittisia ja väestöpoliittisia vaikutuksia. Ne kaikki on nyt yritetty haudata kapealla kauppiaan järjellä harjoitettavaan retoriikkaan. Omakulttuurisuus on itseisarvo <em>&ndash;</em> monikulttuurisuus ei ole, vaan enintään jokainen sen osakulttuuri voi olla, ja tietenkin sekin jokaiselle kansakunnalle itselleen.</p><p>Vasemmisto on pyrkinyt toteuttamaan universaalisosialistisia rajattoman maailman periaatteitaan aina, ja vasemmistopuolueiden tavoitteena on ollut kiistää kansakuntien määräysvalta sen itsensä tuottamaan hyvinvointiin ja yksilöiden omistusoikeus heidän kausaalisesti ansaitsemaansa varallisuuteen. Joten tämä oli jo tuttua.</p><p>Petollisimpia ovatkin olleet porvarilliset puolueet kepu ja kokoomus, joissa on euron kuvat silmissä kiiltäen ylenkatsottu suomalaista kulttuuria ja omaa itsemäärämisoikeuttamme sekä suorastaan toivottu dramaattisia väestöllisiä muutoksia seurauksista välittämättä. Totuus on, että mikään maa ja kansakunta ei ole entisensä, jos sen väestö vaihdetaan.</p><p>Kokoomuksen larppaus vasemmiston miellyttämiseksi on suorastaan hämmästyttävää. Näyttöä puolueen maahanmuuttolinjasta antavat Orpon ja Häkkäsen kannanottojen lisäksi sisäministeri Kai Mykkäsen <a href="https://www.lansivayla.fi/artikkeli/613649-sisaministeri-mykkanen-muistutti-espoon-valtuustoa-maahanmuuton-realismista-jo-nyt">ihastelut </a>sen johdosta, että &rdquo;jo nyt viidennes ekaluokkalaisista lapsista on Espoossa maahanmuuttajataustaisia&rdquo; ja että &rdquo;[p]arin vuosikymmenen kuluttua jo kolmanneksella työikäisistä espoolaisista on maahanmuuttajatausta&rdquo;. &rdquo;Jo&rdquo;-sanalla Mykkänen viitannee itse toivomaansa ja tavoittelemaansa suuntaan: että jatkossa suomalaislapsia olisi suhteellisesti entistä vähemmän ja ulkomaalaisia enemmän.</p><p>Koska ulkomaalaistuminen ei ole mikään itseisarvo, on käsittämätöntä, mitä sisäministeri Mykkänen ajaa, ellei sitten jotakin omaa agendaansa puoliksi maahanmuuttajataustaisena henkilönä. Edellä viittaamani Länsiväylä-lehden <a href="https://www.lansivayla.fi/artikkeli/613649-sisaministeri-mykkanen-muistutti-espoon-valtuustoa-maahanmuuton-realismista-jo-nyt">jutun</a> mukaan myös Rkp:n tavoitteena on &rdquo;jo ennalta ehkäistä maahanmuuttajien asunnottomuutta&rdquo;, mutta<em> suomalaisten oman asunnottomuuden</em> he jättävät kernaasti meidän Perussuomalaisten ja muiden ihmisten huoleksi (kirjoitin monikultturistuvan pääkaupunkiseudun ongelmista viimeksi <a href="http://jukkahankamaki.blogspot.com/2018/11/kulttuuriministerio-kouluttaa-lapsista.html">täällä</a>).</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Suomen tulee olla suomalaisia varten</strong></p><p>Me Perussuomalaiset haluaisimme kasvukeskuksissa olevia työpaikkoja täytettävän <em>Suomen</em> työttömyyskunnista vapautuneella työvoimalla, kunhan julkinen valta saataisiin asettumaan kannallemme: tukemaan suomalaisten siirtymistä töihin niihin osiin Suomea, joissa töitä on tarjolla. Sen sijaan nykyisin Suomen valtio ja kunnat tukevat kasvukeskuksissa olevien työpaikkojen täyttämistä ulkomailta vierastyövoimalla.</p><p>Suomen valtio esimerkiksi <a href="https://www.kansalainen.fi/ammattiautoilijan-kuorma-autokortti-maahanmuuttajille-150e/">kouluttaa</a> maahanmuuttajista ammattiautoilijoita puoli-ilmaisilla mutta veronmaksajille kalliilla kursseilla, vaikka kotimaastakin olisi saatavilla pätevää työvoimaa. Tämä on kansantaloutemme tappio, sillä maahanmuuttajista koituvan halpatyövoiman hyödyt eivät kata heidän asuttamisestaan ja suomalaisten samanaikaisesta työttömyydestä johtuvia kuluja.</p><p>Tilanne on aivan yhtä epäoikeudenmukainen myös sosiaaliturvan piirissä. Jos suomalainen perhe tai yksityishenkilö joutuu työttömäksi ja hallussa on vähäistäkin helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta, hakijat eivät voi saada toimeentulotukea juokseviin elinkustannuksiinsa.</p><p>Sen sijaan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulevat ovat lähtökohtaisesti vailla kaikkea varallisuutta, ja siksi he tulevat täyttäneiksi vasemmiston laatiman sosiaaliturvajärjestelmän köyhyysihanteet. Niinpä toimeentulotuki täyttää heidän toiveensa säntillisesti, ja kuntien asuntotoimistot <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/228846-kansanedustaja-vierastaistelijoiden-ohituskaistasta-isku-tuhansia-vantaan" target="_blank">pistetyttävät</a> heidät eniten asuntoa tarvitsevina ja hädänalaisina myös kunnallisten asuntojonojen kärkeen suomalaisten veronmaksajien ohitse. Tämä on analyyttis-apriorinen tosiasia, jonka partituurit voidaan lukea sosiaalilainsäädännön perusperiaatteista.</p><p>Tällä tavoin ulkomaalaisille luodaan erinomaiset edellytykset myös lisääntymiseen tilanteissa, joissa suomalaisilla itsellään ei ole lapsiin enää varaa. Joten ei tarvitse ihmetellä, mistä johtuvat suomalaisten huono lastenhankinta, lisääntyminen ja syntyvyys.</p><p>Teidän ei pidä ihmetellä myöskään sitä, miksi olen mukana politiikassa. Olen ehdokkaana siksi, että kyseinen kehitystaantuma saataisiin katkaistuksi ja Suomi-laivan kurssi käännetyksi toiseen suuntaan kuin mihin Orpo, Mykkänen, Häkkänen ja Andersson sekä monet muut pojat ja tytöt ovat sitä ohjanneet.</p><p>Meidän ei tulisi olla huolissamme siitä, riittääkö Suomessa väkeä. Todellinen huolenaihe on, polkevatko vierasperäiset kansat ja kulttuurit jalkoihinsa meidät suomalaiset ja meidän kielemme sekä kulttuurimme, kun heitä haalitaan tänne poliittisilla päätöksillä sekä kansallisesti itsetuhoisalla virkatyöllä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tilastokeskuksen julkaistua väestöennusteensa viime perjantaina alkoivat valtamedia, populistiset valtavirtapuolueet ja eräät etujärjestöt vyörytyksen maahanmuuton puolustelemiseksi. Syntyvyyden laskusta tehtiin välittömästi se johtopäätös, että maahamme muka tarvitaan lisää väkeä ulkomailta.

Ei se asia kuitenkaan noin mene. Työvoiman tarpeen kannalta keskeisiä ovat neljä tekijää: huoltosuhde, työn tuottavuus, työllisyysaste ja kysyntä, joka riippuu ostovoimasta ja sen takana olevasta arvotuotannosta ja tietenkin myös hinnoittelusta. Niillä ei ole tekemistä syntyvyyden eikä väestömäärien kanssa muutoin kuin välillisesti.

Valtamediassa ja vasemmisto- sekä oikeistopuolueissa tehtiin kuitenkin (Perussuomalaisia lukuun ottamatta) se johtopäätös, että maahamme tarvitaan ilman muuta siirtolaisia ulkomailta syntyvyyden paikkaamiseksi.

Yleisradio marssitti studioon vasemmistoliiton Li Anderssonin ja kokoomuksen Antti Häkkäsen, joiden mielestä maahanmuuttoa tarvitaan. Puolueiden vivahde-ero koski lähinnä sitä, pitäisikö maahanmuuton olla työperäistä vai ei. Anderssonin mielestä oleskeluoikeuksia ei olisi syytä valikoida millään tavalla.

Molemmat ovat väärässä tavoitellessaan lisää maahanmuuttoa. Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen osoitti tänä syksynä julkaistussa tutkimuksessaan ”Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee?”, että työperäinen maahanmuutto ei kompensoi sosiaalietuusperäisestä haittamaahanmuutosta koituvia tappioita.

Tutkimuksen mukaan myös työperäinen maahanmuutto on osoittautunut haitalliseksi, sillä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien myönteinen nettovaikutus julkiseen talouteen heikkenee maassaolovuosien myötä. Suomeen tulevien työllisyysaste laskee kantaväestön työllisyysasteen alapuolelle muutaman vuoden maassa asumisen jälkeen. Tähän lukuun ei ole otettu huomioon pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vaan työperäiset maahanmuuttajat.

Työvoiman saatavuusharkinnasta luopuneeseen Ruotsiin tulleista vain 12 % on sijoittunut aloille, joilla on työvoimapulaa. Sen sijaan yli 70 % niistä tietyllä aikajänteellä saapuneista, jotka maahan jäivät, haki turvapaikkaa. Käsittelin aihetta muun muassa täällä.

Ylen TV1:n ohjelmassa esitettyyn kysymykseen ”pelastaako työperäinen maahanmuutto?”, voidaan siis vastata: ei pelasta. Sen ei myöskään tarvitse ”pelastaa”, sillä emme me suomalaiset ole missään vaarassa saati että tarvitsisimme moisia metafyysisiä uhkakuvia osataksemme hoitaa talouttamme.

Sellaisilla uhkakuvilla kuitenkin pelotellaan vaalien lähestyessä, kun myös elinkeinoelämä on tekaissut syntyvyyden laskusta näppärän aseen halpatyövoiman houkuttelemiseksi. Vasemmisto puolestaan haalii lisää maahanmuuttoa oman internationalistisen ideologiansa vuoksi.

 

Maahanmuuttomäärien lisääminen ei paranna työn tuottavuutta

Olennaista työvoiman tarpeen kannalta on, että eläkeläisten määrän kasvaessa ja eläkkeiden ostovoiman heiketessä myöskään kulutus ja kysyntä eivät pysy ennallaan, ja siksi työvoimaa ei tarvita entiseen tapaan. Maahanmuuton vaikutuksesta huoltosuhde puolestaan on heikentynyt entisestään.

Suomessa kyllä työskennellään melko paljon, mutta työ tuottaa huonosti, sillä liian suuri osa työstä tehdään vain huoltavan verkoston piirissä. Se ei siis tuota vaihtokelpoisia arvoja, jotka voitaisiin vaihtaa rahaksi markkinoilla ja jotka tuottaisivat kansantalouteemme pätäkkää. Maahanmuutto on kokonaisuutena heikentänyt huoltosuhdetta, sillä erittäin suuri osa humanitaarisesta ja sosiaalietuusperäisestä maahanmuutosta on pitkäaikaisesti työttömänä.

Maahanmuuttomäärien kasvattaminen on näin ollen täysin väärä lähestymistapa syntyvyyden laskusta johtuvien kuhmujen paikkaamiseen väestöpyramideissa, sillä maahanmuuttomäärien lisääminen ei paranna työn tuottavuutta mutta heikentää huoltosuhdetta.

Niinpä pitäisi keskittyä työn tuottavuuden kasvattamiseen, työllisyysasteen nostamiseen ja huoltosuhteen parantamiseen omin toimin, esimerkiksi koulutusta tehostamalla, omatoimisuutta lisäämällä ja sisäistä liikkuvuutta parantamalla. Apua olisi jo sosiaalietuusperäisen maahanmuuton lopettamisesta tai pakolaisina ja turvapaikanhakijoina tulevien määrän pysyvästä leikkaamisesta entisenlaisiin kiintiöihin.

Mikäli omat havaintoni paikkaansa pitävät, Li Andersson ja Antti Häkkänen joko eivät ymmärrä työvoimapolitiikasta eivätkä kansantaloustieteestä yhtään mitään tai he petkuttavat kansalaisia tahallaan populistisista syistä: säilyttääkseen kasvonsa ideologista valtaa käyttävien moraaliposeeraajien piirissä. Kyseessä voi olla myös vasemmiston ja oikeiston keskinäinen bluffi. Se puolestaan voidaan kokea läimäytyksenä kantaväestöä vastaan, sillä he ammentavat hyväntekeväisyytensä suomalaisten ihmisten aarrearkusta.

 

Sosialistit ja porvarit jälleen samalla puolella suomalaisia vastaan

Myös Helsingin Sanomat aloitti Tilastokeskuksen julkaiseman väestöennusteen pohjalta synkistelyn löydettyään siitä käsikassaran maahanmuuttomäärien puolusteluun. Lehti julkaisi aiheesta muun muassa jutut ”Suomen tulevaisuus vaikuttaa nyt aiempaa synkemmältä ”ja ”Uusi ennuste antaa entistä dramaattisemman arvion: väkiluku kääntyy laskuun vuonna 2030”. Mitään hätää ei siis pitäisi olla. Väkiluvun väheneminen voi olla myös hyväksi tuotannon tehostuessa. Lisäksi väkiluvun väheneminen olisi toivottavaa globaalisti, ekologisista syistä.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK taas teki väestöennusteesta keppihevosen, jolla se alkoi ratsastaa estottomasti halpatyövoiman tuontia oikeuttaakseen. Huvittavin EK:n vaalitentissä oli demarien Antti Rinne, jolla oli muurahaisia sukissaan kierrellessään ja kaarrellessaan sen ikävän tosiasian ympärillä, että puolue ajaa sosiaalietuusperäisen haittamaahanmuuton jatkamista, ja Rinteen viimeaikaisista väitteistä huolimatta puolueen muut edustajat ovat puoltaneet äänekkäästi myös ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista.

Niitä edistäessään kummatkin vasemmistopuolueet lyövät kirveensä kiveen niin että kipinät sinkoilevat. Mutta tapahtumajärjestäjä EK lienee tyytyväinen, sillä omassa vaaliohjelmassaan se on vaatinut lisää työvoimaa ulkomailta, vaikka järjestöllä itsellään ei vaalikelpoisuutta eduskuntavaaleissa olekaan. Kokoomus ja vasemmistopuolueet tekevät kuitenkin likaisen työn EK:n puolesta.

Syntyvyyden laskusta innostuneena EK lähestyy suomalaisia työttömiä myös perustuslain ja yhdenvertaisuuslain vastaisella esityksellä, jonka mukaan Suomen pitäisi maksaa 70 prosentin palkkatukea turvapaikan saaneen työllistämiseksi. Mutta EK ei ole ajamassa tukea kantaväestöön kuuluvien suomalaisten töihin saamiseksi, vaikka se kävisi ilman kallista kouluttamista, kielimuureja ja kotouttamista.

On sekä naurettavaa että säälittävää, että aivan kaikki Suomen puolueet yhtä lukuun ottamatta hoilaavat massamaahanmuuton puolesta maahanmuuton, josta ei ole osoitettu olevan mitään sellaista hyötyä, jota ilman ei täällä tultaisi toimeen. Sen sijaan näyttöä haitoista on kertynyt kyllä, eivätkä ne mahdu pelkkien taloudellisten tekijöiden piiriin. Tuloksena on saatu nonkonformismia, epäkoheesiota, intressi-, arvo- ja kulttuuriristiriitoja sekä yleistä eripuraa ja jopa väkivaltaa, jotka heikentävät sosiaalista pääomaa ja luottamusta sekä vähentävät yhteiskunnallista tehokkuutta.

Kun EK:n vaalitentin juontaja esitti puolueiden puheenjohtajille provokatiivisen kysymyksen, ”mitkä puolueet eivät olisi valmiita hallitukseen Perussuomalaisten kanssa?”, käsivarttaan nostivat muiden muassa svenska folkpartietin Anna-Maja Henriksson ja kokoomuksen Petteri Orpo, jonka mielestä Perussuomalaisten kannassa ei ole tapahtunut muutosta. Ei olisi pitänytkään, sillä ei minkään muunkaan puolueen kuin kokoomuksen näkemyksistä päätetä kokoomuksessa.

Ongelma ei ole Perussuomalaisissa vaan siinä, että kyseisenlaista ennakkoasetelmaa viritellään median syötteellä viisi kuukautta ennen vaaleja. Kyseinen pois sulkemisen politiikka on cordon sainitairea, joka muistuttaa vaarallisesti poliittisesta historiasta tunnettua kassakaappisopimusta.

Kaiken tämän tapahtuessa emeritusprofessori ja rationalisti Esko Valtaoja puolestaan totesi, että ainoa järjen ääni tulee Jussi Halla-aholta. Tähtitieteilijä tosin erehtyi hieman. On meitä muitakin, niin kuin kai on aina ollut.

 

Maahanmuutto ei ole vain taloudellinen vaan myös kulttuurinen ja väestöpoliittinen asia

Meistä Perussuomalaisista on tullut sekä suomalaisten vasemmistoduunarien että kansallista etua ajattelevien oikeistolaisten niin opiskelijoiden, eläkeläisten kuin vähävaraistenkin turvasatamia, joissa asioita ei arvioida eturyhmien näkökulmasta vaan aidolla poliittisella tavalla: kansallisen kokonaisedun kannalta.

Käsityksemme mukaan yksittäinen etu toteutuu kansallisvaltioiden kautta näkökulma, joka on unohdettu eripuran keskellä ja päätösvallan karattua maamme rajojen ulkopuolelle.

Olemme myös tulevaisuuspuolue, jossa Suomen tulevaisuutta pohditaan muillakin perusteilla kuin euroilla tai senteillä. Maahanmuuttoa ei pidä arvioida pelkillä taloudellisilla tekijöillä eikä myöskään vieraiden kansakuntien eduilla. Maahanmuutolle ei synny mitään yksiselitteistä oikeutusta siinäkään tapauksessa, että se jollakin tavoin saataisiin näyttämään taloudellisesti tarpeelliselta.

Sen sijaan meidän tulee ratkaista väestöpoliittiset kysymyksemme kansanvaltaisesti, omalta perustaltamme ja tahtomme mukaisesti. Sillä maahanmuutolla on talousvaikutusten lisäksi aina myös sosiaalipoliittisia, kielipoliittisia, kulttuuripoliittisia, turvallisuuspoliittisia ja väestöpoliittisia vaikutuksia. Ne kaikki on nyt yritetty haudata kapealla kauppiaan järjellä harjoitettavaan retoriikkaan. Omakulttuurisuus on itseisarvo monikulttuurisuus ei ole, vaan enintään jokainen sen osakulttuuri voi olla, ja tietenkin sekin jokaiselle kansakunnalle itselleen.

Vasemmisto on pyrkinyt toteuttamaan universaalisosialistisia rajattoman maailman periaatteitaan aina, ja vasemmistopuolueiden tavoitteena on ollut kiistää kansakuntien määräysvalta sen itsensä tuottamaan hyvinvointiin ja yksilöiden omistusoikeus heidän kausaalisesti ansaitsemaansa varallisuuteen. Joten tämä oli jo tuttua.

Petollisimpia ovatkin olleet porvarilliset puolueet kepu ja kokoomus, joissa on euron kuvat silmissä kiiltäen ylenkatsottu suomalaista kulttuuria ja omaa itsemäärämisoikeuttamme sekä suorastaan toivottu dramaattisia väestöllisiä muutoksia seurauksista välittämättä. Totuus on, että mikään maa ja kansakunta ei ole entisensä, jos sen väestö vaihdetaan.

Kokoomuksen larppaus vasemmiston miellyttämiseksi on suorastaan hämmästyttävää. Näyttöä puolueen maahanmuuttolinjasta antavat Orpon ja Häkkäsen kannanottojen lisäksi sisäministeri Kai Mykkäsen ihastelut sen johdosta, että ”jo nyt viidennes ekaluokkalaisista lapsista on Espoossa maahanmuuttajataustaisia” ja että ”[p]arin vuosikymmenen kuluttua jo kolmanneksella työikäisistä espoolaisista on maahanmuuttajatausta”. ”Jo”-sanalla Mykkänen viitannee itse toivomaansa ja tavoittelemaansa suuntaan: että jatkossa suomalaislapsia olisi suhteellisesti entistä vähemmän ja ulkomaalaisia enemmän.

Koska ulkomaalaistuminen ei ole mikään itseisarvo, on käsittämätöntä, mitä sisäministeri Mykkänen ajaa, ellei sitten jotakin omaa agendaansa puoliksi maahanmuuttajataustaisena henkilönä. Edellä viittaamani Länsiväylä-lehden jutun mukaan myös Rkp:n tavoitteena on ”jo ennalta ehkäistä maahanmuuttajien asunnottomuutta”, mutta suomalaisten oman asunnottomuuden he jättävät kernaasti meidän Perussuomalaisten ja muiden ihmisten huoleksi (kirjoitin monikultturistuvan pääkaupunkiseudun ongelmista viimeksi täällä).

 

Suomen tulee olla suomalaisia varten

Me Perussuomalaiset haluaisimme kasvukeskuksissa olevia työpaikkoja täytettävän Suomen työttömyyskunnista vapautuneella työvoimalla, kunhan julkinen valta saataisiin asettumaan kannallemme: tukemaan suomalaisten siirtymistä töihin niihin osiin Suomea, joissa töitä on tarjolla. Sen sijaan nykyisin Suomen valtio ja kunnat tukevat kasvukeskuksissa olevien työpaikkojen täyttämistä ulkomailta vierastyövoimalla.

Suomen valtio esimerkiksi kouluttaa maahanmuuttajista ammattiautoilijoita puoli-ilmaisilla mutta veronmaksajille kalliilla kursseilla, vaikka kotimaastakin olisi saatavilla pätevää työvoimaa. Tämä on kansantaloutemme tappio, sillä maahanmuuttajista koituvan halpatyövoiman hyödyt eivät kata heidän asuttamisestaan ja suomalaisten samanaikaisesta työttömyydestä johtuvia kuluja.

Tilanne on aivan yhtä epäoikeudenmukainen myös sosiaaliturvan piirissä. Jos suomalainen perhe tai yksityishenkilö joutuu työttömäksi ja hallussa on vähäistäkin helposti rahaksi muutettavaa omaisuutta, hakijat eivät voi saada toimeentulotukea juokseviin elinkustannuksiinsa.

Sen sijaan pakolaisina tai turvapaikanhakijoina tulevat ovat lähtökohtaisesti vailla kaikkea varallisuutta, ja siksi he tulevat täyttäneiksi vasemmiston laatiman sosiaaliturvajärjestelmän köyhyysihanteet. Niinpä toimeentulotuki täyttää heidän toiveensa säntillisesti, ja kuntien asuntotoimistot pistetyttävät heidät eniten asuntoa tarvitsevina ja hädänalaisina myös kunnallisten asuntojonojen kärkeen suomalaisten veronmaksajien ohitse. Tämä on analyyttis-apriorinen tosiasia, jonka partituurit voidaan lukea sosiaalilainsäädännön perusperiaatteista.

Tällä tavoin ulkomaalaisille luodaan erinomaiset edellytykset myös lisääntymiseen tilanteissa, joissa suomalaisilla itsellään ei ole lapsiin enää varaa. Joten ei tarvitse ihmetellä, mistä johtuvat suomalaisten huono lastenhankinta, lisääntyminen ja syntyvyys.

Teidän ei pidä ihmetellä myöskään sitä, miksi olen mukana politiikassa. Olen ehdokkaana siksi, että kyseinen kehitystaantuma saataisiin katkaistuksi ja Suomi-laivan kurssi käännetyksi toiseen suuntaan kuin mihin Orpo, Mykkänen, Häkkänen ja Andersson sekä monet muut pojat ja tytöt ovat sitä ohjanneet.

Meidän ei tulisi olla huolissamme siitä, riittääkö Suomessa väkeä. Todellinen huolenaihe on, polkevatko vierasperäiset kansat ja kulttuurit jalkoihinsa meidät suomalaiset ja meidän kielemme sekä kulttuurimme, kun heitä haalitaan tänne poliittisilla päätöksillä sekä kansallisesti itsetuhoisalla virkatyöllä.

]]>
5 http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264567-vaestopolitiikan-black-friday-pelastaako-tyoperainen-maahanmuutto#comments Maahanmuutto Työvoimapolitiikka Väestö Thu, 22 Nov 2018 13:06:14 +0000 J. Sakari Hankamäki http://hankamaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264567-vaestopolitiikan-black-friday-pelastaako-tyoperainen-maahanmuutto