Onko kriisinkestävä turvapaikkajärjestelmä mahdoton?
Tunnelmia vierailulta Italiaan ja Kreikkaan
Osa kavahtaa sitä, että edes vakavasti keskustelen räyhä-populistisesti esiintyvän Italian sisäministeri Matteo Salvinin kanssa. Minusta Euroopan turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin niin haavoittuvassa tilassa, että sen korjaamisesta on pyrittävä sopimaan Euroopan nykyisten johtajien kanssa. Salvini on nyt Italian politiikan vahvin henkilö. EU:n yhteistä turvapaikkajärjestelmää ei saada toimimaan ilman Italiaa eikä Italiaa mukaan ilman Salvinia.
Suljetuin ovin Salvinin kanssa voi keskustella analyyttisesti ja rauhallisesti. Näin myös eilen. Sain häneltä tukea ajatuksille niistä kulmakivistä, joiden varaan kestävää turvapaikkareformia pitäisi minusta lähteä rakentamaan:
- Turvapaikkaprosessi ulkorajoille ja muiden kuin vainottujen käännyttäminen ulkorajakeskuksista (hallitsemattoman EU:n sisällä hakeutumisen estäminen)
- Pakolaisaseman saavista osan uudelleensijoitukset EU-maiden kesken (ulkorajavaltion rooli ei muodostu kohtuuttomaksi)
- Turvapaikan kriteerien ja prosessin täsmentäminen niin, että painopistettä siirretään naisiin, lapsiin ja haavoittuvimpiin
- EU:n koko painoarvon ja työkalujen (kauppa, apu, viisumit) kytkeminen palautuksiin sekä lähtömaiden olosuhteiden parantamiseen
Roomaan lensin Ateenasta, jossa tapasin mm. maahanmuuttoministeri Dimitris Vitsasin ja sisäisen turvallisuuden ministeri Olga Gerovasilin. Kreikka on perinteisesti ajanut tiukasti solidaarisuutta hakijoiden eri EU-maihin jakamisen muodossa. Kävimme kuitenkin rakentavan keskustelun siitä, että hakijoiden sijaan uudelleensijoitettaisiin pakolaisaseman saavia, kunhan prosessi turvapaikkaprosessi saadaan toimimaan tarpeeksi nopeasti kaikissa tilanteissa, kriteerit eri EU-maissa yhtenäistettyä ja jonkinlainen kriisimekanismi luotua estämään käsittelymäärien hallitsemattoman paisumisen.
Suomen EU-puheenjohtajuus osuu potentiaaliseen saranakohtaan. Komissio vaihtuu kesällä eurovaalien jälkeen. Minusta komission uuden puheenjohtajan on aika ottaa turvapaikkapolitiikka kolmen tärkeimmän tehtävänsä joukkoon. Nykyinen komissio ei minusta ole tajunnut, kuinka perustavalla tavalla turvapaikkakriisi on huojuttanut Euroopan yhteistyön perustaa.
Vai onko kriisi jo ohi?
YK-järjestöjen johtajat korostivat Italiassa meille, että kriisi on oikeasti ohi ja tilannetta paisutellaan poliittisista syistä. Sekin on osin totta. Italiaan mereltä pelastettujen määrä on romahtanut parin vuoden takaiseen nähden. Se johtuu ennen kaikkea Italian sopimuksista Libyan valtaapitävien kanssa ja Libyan rannikkovartioston rakentamisesta siten, että se pelastaa suuren osan lähtijöistä nyt omalla alueellaan – ja palauttaa Libyan puolelle. Kriisi saattaa määrissä olla ohi, mutta päätöksiä kuka tulee ja kuka ei tekee edelleen aivan väärä porukka – salakuljettajat, sotapäälliköt ja tuuri merellä.
Kreikassa vierailimme Lesboksen saarella, joka oli vuoden 2015 pakolaiskriisin polttopisteitä. Kreikan saaristo ulottuu Turkin mantereen kupeeseen. Lesboksen rantatieltä erottaa hyvin Turkin puolen rannan kerrostalot. Kreikan kautta tuli 2015-16 noin miljoona ihmistä. Saarilla oli kaaos.
Maanantaina Morian hotspotissa oli 5000 ihmistä. Olot näyttivät päällisin puolin siedettäviltä. Ihmisillä oli ruokaa, vettä, vaatteita ja pääsy jonkinlaiseen sairaanhoitoon. Leirin johdon mukaan kaikille olisi tilaa virallisissa majoituskonteissa, mutta osa pysyy mieluummin teltoissa yksityisyyden vuoksi. En tiedä, oliko asumuksissa sisällä esim. sairaita, jotka eivät saa hoitoa, mutta tunnelma oli rauhallinen. Kun ihmiset pakenevat vainoa tai kidutusta, minusta on sinänsä kohtuullista hyväksyä kriteerien tarkistusvaiheessa askeettiset olot, kunhan ne ovat turvalliset.
Yksin tulleiden lasten kohdalla turvallisuus vaatii toki myös hoivaa ja kaikkien lasten osalta mahdollisuutta koulunkäyntiin, jos oleskelu leirissä jatkuu edes kuukausia. Vierailimme Morian leirin pienten lasten koulussa, jossa opettajina oli pääasiassa hollantilaisia vapaaehtoisia. Liikuttavaa miten innostuneesti 6-9 vuotiaat yhdessä tavasivat englannin sanoja. Isäntien mukaan vanhemmat lapset käyvät saaren normaaleissa kouluissa. Tietenkin olosuhteiden pitäisi olla paremmat ja ennen kaikkea tässäkin kohtaa tullaan siihen, että jos lapsia tulisi nopeasti paljon enemmän, leirin kouluihin ei todellakaan kaikki mahtuisi.
Vierailumme aikana Lesbokselle rantautui kolme venettä, yhteensä reilut 100 ihmistä. Heidät tuotiin busseilla leirille, jossa tulopuhuttelu, rekisteröinti Frontexin kautta EU:n yhteisiin tietojärjestelmiin, terveystarkastus, Europolin seula, majoitukseen ohjaaminen ym näyttivät sujuvan järjestäytyneesti kuin lentoasemalla. Resursseja on tähän tilanteeseen riittävästi. Suuren osan maksamme yhdessä. Euroopan rajavirasto Frontexin alkutarkastusten lisäksi myös turvapaikkapuhuttelut ja päätösten valmistelut tehdään valtaosin EU:n yhteisen turvapaikkavirasto EASO:n palkkalistoilla olevien toimesta.
Isäntien mukaan ensimmäisen turvapaikkapäätöksen tekemiseen menee nyt keskimäärin 68 päivää saapumisesta. Reilu puolet saa myönteisen päätöksen ja heidät siirretään mantereelle. Lopuista suurin osa valittaa. Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet siirretään leirillä suljetulle alueelle, josta heidät palautetaan.
Tällä hetkellä Lesbos toimii siis prosessikaavion näkökulmasta jo merkittäviltä osin EU:n ulkorajakeskuksen tavoin. Mutta kestäisikö mekanismi, jos tulijoiden määrä 10-kertaistuisi nopeasti? Sijoituspaikkojen löytäminen mantereelta myönteisen päätöksen saaville on jo nyt ongelma. Kreikan maahanmuuttoministeri Vitsas sanoi myös ykskantaan, ettei voi perustaa enää uusia hotspotteja, koska paikallinen väestö vastustaa. Nykysäännöin myös käsittely todennäköisesti tukkeutuisi tulijämäärien räjähdysmäiseen kasvuun, koska se on viime kädessä kreikkalaisen oikeusjärjestelmän käsittelykyvyn varassa.
Tilanne on hauras myös Italian ja Espanjan reiteillä. Tulijamäärät kasvavat nyt Tunisiasta, Algeriasta ja Marokosta. Nykytilanteessa ensimmäisen maan pitäisi rekisteröidä, käsitellä ja pitää kaikki myönteisen päätöksen saaneet. Vaikea uskoa, että tätä periaatetta kuitenkaan noudatettaisiin määrien jälleen kriisiytyessä, koska ensimmäiset maat eivät nytkään sääntöjen oikeutusta hyväksy.
Eivätkä kielteisen päätöksen saaneiden palautukset toimi kunnolla. Turkki ottaa Kreikasta takaisin lähinnä syyrialaisia. Takaisinottosopimus on johtanut siihen, että syyrialaisia ei juuri Kreikkaan tulekaan. Tulijoissa on nyt paljon afgaaneja, jotka usein saavatkin turvapaikan, mutta myös kasvavassa määrin afrikkalaisia ja kauempaa Aasiasta tulevia. He saavat usein kielteisen päätöksen ja jäävät paperittomina Eurooppaan. Tilanne on samansuuntainen Italiassa.
Onko kriisinkestävää olemassa?
Pessimisti voi sanoa, että yritämme mahdotonta. Lähi-Idässä ja Afrikassa on kotiseuduiltaan paenneina arviolta 70 miljoonaa ihmistä. Afrikan väkiluvun ennustetaan kaksinkertaistuvan 2,4 miljardiin seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Eurooppaan muuttamisesta kiinnostuneita on kaikilla mittareilla niin paljon, ettei mikään järjestelmä näyttäisi kestävän heidän käsittelemistään, jos EU:n naapurialueet eivät omin toimin vaikeuttaisi Eurooppaan pyrkimistä. Tästä jälkimmäisestä on kysymys EU:n ja Turkin sopimuksessa sekä siinä, mitä Italia ja Espanja pyrkivät tekemään Pohjois-Afrikan maiden kanssa.
Täydellistä tai kaikkivoipaa ratkaisua en tunne. Minusta on kuitenkin lähtökohtaisesti reilumpaa tehdä linjaukset avoimesti ja pitää kriteerit mahdollisimman paljon Euroopan käsissä kolmansien maiden sijaan. Siksi tarvitsemme kriisinkestävämmän turvapaikkajärjestelmän, joka ei ole näin paljon ulkopuolisten kumppanien rajoitustoimien varassa. Mitä paremmin palautukset toimivat, sitä useampia turvapaikkajärjestelmä pystyy käsittelemään hallitusti ja sitä useammalle aidosti vainoa pakenevalle voimme hallitusti tarjota suojaa.
Voi myös hyvin epäillä toimisiko hallittu uudelleenjako EU:n sisällä, vaikka se koskisi vain pakolaisaseman saavia eikä siis turvapaikanhakijoita. Pysyisivätkö Puolaan jaetut Puolassa? Periaatteessa tilanne on nytkin se, että oleskelulupa myönnetään vain yhteen EU-valtioon. Järjestelmä toimii vain, jos pimeän työn markkinat saadaan paremmin valvontaan. Se voi vaatia Suomen uuden tulorekisterin tyyppisten sähköisten palkkarekistereiden yleistymistä ja käteistalouden reipasta rajoittamista. Onneksi tähän suuntaan ollaan menossa joka tapauksessa.
Mahdollisesti on myös syytä sitoa EU-maiden välillä muuttamiseen oikeuttavan statuksen saaminen täsmällisemmin työ- ja koulutushistorian kertymiseen. Samalla työsuhteeseen, opiskeluun, perheenmuodostamiseen yms perustuva muuttaminen on oltava EU:n sisällä vaivatonta.
”Rajoja ja rakkautta”
Lasten kasvattamiseen tarkoitetun käsitteen lainaaminen tähän yhteyteen on varmaankin väärin ja virhe. Se tuli kuitenkin mieleen, kun keskustelimme Ateenassa mantereelle siirrettyjen leirillä työskentelevien psykologien kanssa. Moni tulija on kuulemma pettynyt, kun näkee vaatimattomat olosuhteet ja tajuaa, ettei matkan jatkaminen Kreikasta Saksan suuntaan enää onnistu parin vuoden takaiseen tapaan, vaan tulijoiden pitäisi oikeasti jäädä Kreikkaan. Tästä syystä myös vapaaehtoiseen paluuseen tartutaan Kreikassa selvästi useammin kuin Suomessa.
Ikävä mutta nähdäkseni väistämätön johtopäätös edellisestä on, että monet pakenevat jotain muuta kuin vainoa, kidutusta tai kuoleman vaaraa. Paremman elämän etsiminen on täysin ymmärrettävä ja hyväksyttävä motiivi. Mutta sen sotkeminen turvapaikkaan tukkii järjestelmän ja romahduttaa auttamisen halun Euroopassa. Se on opittu viimeistään viimeisten neljän vuoden aikana.
Samalla on paradoksaalisesti totta, että Eurooppa tarvitsee lisää nuoria ja työikäisiä ihmisiä, jos haluamme eläkkeidemme kestävän ja vanhusten palveluille maksajia. Kreikassa ja Italiassa väestön ikääntyminen on itse asiassa vielä rajumpaa kuin Suomessa.
Työsuhteeseen tulemista pitäisi kehittää sujuvammaksi koko Euroopassa. Uusien, työperäistä maahanmuuttoa helpottavien välineiden luominen voisi vähentää myös halua hakeutua salakuljettajien armoille paremman elämän toivossa. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ja siirtolaisjärjestö IOM:n Italian maajohtajat ajavat erityisesti osaamiskriteereihin perustuvaa vuoden työnhakulupaa, joka kannustaisi hankkimaan koulutuksen kotimaassa ja pääsemään laillisesti kiinni töihin Euroopassa, vaikka ei osuisikaan rekrytointifirman haaviin kotimaassaan. Suomessa olemme käynnistämässä selvitystä tämän tyyppisestä järjestelmästä, josta valmistaudumme tarvittaessa valmistelemaan lakiesitystä.
Turvapaikkajärjestelmä pitää rajata vainotuille. Yhtä tärkeää on, että laillisesti Eurooppaan jäävät kotoutetaan yhdenvertaisina eurooppalaisina ja kohdataan empaattisesti ihmisinä. Ulkopuolisuus, toisluokkaisuus, työttömyys ja pimeät työt ovat resepti ongelmille. Järjestöjen mukaan Etelä-Euroopassa olisi sinänsä vähäisen koulutuksen töitä paljon, varmasti enemmän kuin pohjoismaissa, mutta kotoutus ja töihin ohjaus on vielä suppeampaa kuin meillä pohjoisessa. Siihen olisi jo nyt saatavilla EU-rahaa, mutta vaikutti, että maat eivät ole ainakaan vielä ottaneet tätä puolta maahanmuutosta riittävän vakavasti. YK-järjestöjen maajohtajilla orientaatio oli sinänsä tähän suuntaan oikea.
Voidaanko jo nykyisin olevat pakolaisleirit käyttää tähän Mykkäsen tarkoittamaan tarkoitukseen? Montako leiriä YK ylläpitää?
Ilmoita asiaton viesti
Ei kukaan mitään kavahda, että keskustelet Matteon kanssa!
Teethän säännöllisesti töitä Timo Soinin kanssa!
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitit :
”Paremman elämän etsiminen on täysin ymmärrettävä ja hyväksyttävä motiivi. Mutta sen sotkeminen turvapaikkaan tukkii järjestelmän ja romahduttaa auttamisen halun Euroopassa. Se on opittu viimeistään viimeisten neljän vuoden aikana.”
” Työsuhteeseen tulemista pitäisi kehittää sujuvammaksi koko Euroopassa. ”
Viittaat työvoimatarpeeseen ? Kannattaako suomalaisen yhteiskunnan siten hyödyntää näitä mm ssa Afrikasta elintasopakolisina tulevia. Naapurin onnistuminen tai epäonnistuminen on ihan oma juttunsa. Suomessa kyllä onnistutaan, vai mitä. Kiinnostaakin nyt kuulla, kuinka hyvin nämä maahan tulleet kulkijat työllistyvät tai ovat työllistyneet ? Kokemuksia kun Suomessakin on jo varsin pitkältä ajalta.
Ministeri voi laittaa joutuessaan blogiinsa maakohtaista työllistymistilastoa, jako Naiset ja Miehet. Sorttaa se vaikka työliistymisen mukaiseen pituusjärjestykseen. Samaan tilastoon rinnalle myös näiden parempaa elintasoa hakevien kulkijoiden yhteiskunnalle aiheuttamat kulut. Tai laita vaikka Excelinä, voi sitten omalla koneella pyörittää.
Täytyyhän asiaa myös kustannus / tuottopainotteisesti pystyä arvioimaan. Näinhän arvioidaan muutakin. Mm : ssa maakuntauudistusta ja Sotea.
Tyhjän höpötyksen asemasta statistiikkaa, kiitos.
Ilmoita asiaton viesti
Orastavaa realismia ministerin suulla. Vielä harvinaista hallituksessa.
Kriisi voi puhjeta uudelleen milloin vain. Jos nyt ei varauduta, se yllättää taas EU:n housut kintuissa.
Jos jotakin todella tehokasta haluttaisiin tehdä, Schengenin pyhä lehmä olisi teurastettava.
Ilmoita asiaton viesti
Schengen-järjestelmä on Euroopan vapauden kulmakivi ja talouden perusta. Sen purkaminen olisi sulaa hulluutta.
Ilmoita asiaton viesti
Schengen nykyisellä menolla ja EUn ulkorajojen vuotavuudella on pikemminkin EUn ja Europpalaisten traditioiden ja hyvinvoinnin tuho.
Ilmoita asiaton viesti
EU on globalistien työkalu. Parempi mitä nopeammin se hajoaa. Rajojen avaaminen orjatyövoiman vapaalle liikkuvuudelle ei ole ratkaisu vaan osa ongelmaa.
Ilmoita asiaton viesti
Aloittaa voisi tietenkin Schengen-sopimukseen noudattamisesta, koska se ei koske muita kuin EU-maiden kansalaisia ja näissä laillisesti oleskelevia.
Laittomasti maahan jäävät ovat suurin ongelma. Kaikki muu on helppo hoitaa asiallisesti. Käsittämätöntä, ettei EU:llä ole minkäänlaista voimaa painostaa esim. Irakia ottamaan kansalaisensa takaisin.
Turvapaikan saaneiden lomailut kotimaissaan on osoittautunut monille vaikeaksi ymmärtää Euroopan ulkopuolella. Aivan hulluahan se onkin.
Ilmoita asiaton viesti
Olisi hiljaa ja kuuntelisi Salvinia vois oppiakin jotain hyödyllistä.
Turhaa ympäripyöreää jargoniaa on turha mennä tonne jauhaan missä ne joutuu painimaan EUn kädettömyyden takia.
Tällä nää houkuttelee ja noi joutuu siellä sitten estämään tulijoita.
Ilmoita asiaton viesti
Vuoden 2015 kaltaisen maahanmuuttotulvan toistuessa Suomi on aivan yhtä heikoilla kuin tuolloinkin, joten ministerin kysymys on relevantti. Ainoa tae siitä, ettei tänne pääse kuka tahansa, milloin tahansa ja missä tarkoituksessa tahansa olisi rajojen sulkeminen. Se on kuitenkin mahdotonta, joten – jos jotain halutaan tehdä – lienee tyytyminen seuraavaksi tehokkaimpaan keinoon eli rajavalvonnan ja palautusten tehostamiseen sekä kansainvälisten sopimusten tulkintojen uudelleenarviointiin.
Ilmoita asiaton viesti
”Ainoa tae siitä, ettei tänne pääse kuka tahansa, milloin tahansa ja missä tarkoituksessa tahansa olisi rajojen sulkeminen. Se on kuitenkin mahdotonta”
Ei ole. Unkari ja Puola ovat sen jo tehneet, ja Brysselin byrokraatit saavat tyytyä räksyttämään.
Ilmoita asiaton viesti
On, mutta ei Mykkäsen ehdottamilla keinoilla.
Turvapaikat pitää antaa pakolaisleireiltä.
Ilmoita asiaton viesti
”Paremman elämän etsiminen on täysin ymmärrettävä ja hyväksyttävä motiivi. Mutta sen sotkeminen turvapaikkaan tukkii järjestelmän ja romahduttaa auttamisen halun Euroopassa.”
Alkaa valoa näkyä aivotunnelin päässä.
Ilmoita asiaton viesti
Alkavat näemmä unohtua vertailut evakoihin, Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Australiaan ja Ruotsiin lähteneisiin unohtua pikku hiljaa. Syytä onkin.
Ilmoita asiaton viesti
Minusta se on hieno juttu, että edes joku korkeamman tason päättäjä alkaa vähitellen tajuta, että mistä tässä lopultakin on kysymys.
Ilmoita asiaton viesti
Vaalit……
Ilmoita asiaton viesti
Mykkänen on ollut viimeinen joka sen on tajunnut. Hän on kuitenkin nyt vaalien alla ryhdistäytynyt ja ryhtynyt ripeästi latelemaan tyhjiä lupauksia.
Ilmoita asiaton viesti
Kreikassa ”Lainvoimaisen kielteisen päätöksen saaneet siirretään leirillä suljetulle alueelle, josta heidät palautetaan. ” Miksi ihmeessä meillä Suomessa ei tehdä samalla tavalla? On paljon kalliimpaa ja houkuttelevampaa pitää heitä, karkoitusmääräyksen saaneita laittomasti maassa olevia, vapaalla jalalla juoksemassa ympäriinsä kuka minkin asian perässä, jopa alaikäisiä hyväksikäyttämässä ja murhatekoja tekemässä Turun tyyliin.
Ilmoita asiaton viesti
Schengen nykyisellä menolla ja EUn ulkorajojen vuotavuudella on pikemminkin EUn ja Europpalaisten traditioiden ja hyvinvoinnin tuho.
Ilmoita asiaton viesti
« Ikävä mutta nähdäkseni väistämätön johtopäätös edellisestä on, että monet pakenevat jotain muuta kuin vainoa, kidutusta tai kuoleman vaaraa. «
Kyllä. Ja otettaisiinko tuo lausepari yllä lasten opetuksen lähtökohdaksi.
Eli voisko nyt sisäministeri myös soittaa opetusministerille ja ehdottaa että josko kuitenkin nyt lopetettaisiin lasten aivopesu ja heille valehtelu kouluissa.
Ilmoita asiaton viesti
Käy myös kysymässä muutama vinkki Viktor Orbanilta
Ilmoita asiaton viesti
”Kivien kääntelijä” Mykkänen taas vauhdissa…
Varmaan Pölöselle soitellut elokuvaroolin toivossa ja aloittanut markkinoinin etu-ajassa…
Ilmoita asiaton viesti
On erinomaista, että ministeri Mykkänen on käynyt tutustumassa maihin, joihin viime aikoina on pyrkinyt eniten turvapaikanhakijoita. Tämä kolumni sisältää myös järkeviä pohdintoja siitä, miten tämä ongelma voitaisiin ratkaista. Sillä näin ei voida jatkaa. Uusi pakolaisaalto voi olla uhkaamassa milloin hyvänsä.
Ministeri on oikeassa kirjoittaessaan, että EU:n komissio ei tajua, miten nykyinen turvapaikkapolitiikka huojuttaa Euroopan yhtenäisyyden perusteita. Tulijoiden valinnasta päättävät aivan väärät tahot, nimittäin ihmissalakuljettajat ja sotapäälliköt. Suurin osa tulijoista ei pakene vainoa vaan etsii parempaa elämää.
On yhdestoista hetki löytää ratkaisu näihin polttaviin ongelmiin. Suurimmassa hädässä oleville on tarjottava apua. Muut on pidettävä rajojen takana.
Työperäinen maahanmuutto on tärkeää. Mutta se on hoidettava aivan toisella tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Segregaation uhkaan ei Mykkänen ole lainkaan varautunut.
Kannattaisi kuitenkin katsella ympärilleen. Gävlessä on jälleen kerran uhkailtu toimittajaa ja vapaata sanaa. GD n toimittaja oli kirjoittanut paikallisesta vapaakoulusta ja kuinka lapset opetuksen kautta eristäytyvät täysin ruotsalaisesta kulttuurista. Ei siis integraatiota, vaan tiukkaa segregaatiota. Segregaation tavoitetta voidaan sitten erikseen miettiä.
Miten Suomessa on varauduttu uskonnollisten ääriliikkeiden toimintaan ? Siitähän tuossa on perimmältään kysymys.
Otetaanko siis lisää väkeä kivikautista sanaa levittämään.
https://www.medievarlden.se/2019/01/gd-publicerar-…
Segregaatio on muuten nyt suurempaa, kuin koskaan, ruotsalaisessa koululaitoksessa.
https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ministern-om-sk…
Ilmoita asiaton viesti
Hyvää blogissa on se, että tietääkseni ensimmäistä kertaa Mykkänen jo pohtii, onko turvapaikkajärjestelmästä lainkaan mahdollista saada kestävää ja oikeudenmukaista. Tämä tekstin yksi itsekriittinen kappale vaikuttaa kuitenkin vain tyypilliseltä akateemiselta pyörittelyltä, että olen minä tätäkin näkökulmaa pohtinut, koska varsinaisissa toimenpide-ehdotuksissa järjestelmän kritiikki jo unohtuu.
Kopioidaan tähän Mykkäselle jo aiemmin esittämäni kommentti:
Jos muille mantereille perustettaisiin eurooppalaisen turvapaikan hakupisteitä tms., on helppo kuvitella, kuinka paljon hakemuksia tulisi. Käsittely ruuhkautuisi muutamassa viikossa ja osoittautuisi nopeasti mahdottomaksi tehtäväksi. Hakijoiden keskusjohtoinen jakelu Euroopan maihin on huono idea sekin ja tuskin menee läpi. Ratkaisua voidaan yrittää viivästää, mutta koko järjestelmän olemassaoloa ja funktioita on mietittävä. Apu on vietävä paikan päälle. Väestön massasiirroista mantereelta toiselle ei seuraa juurikaan kestävää hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Kriisinkestävä turvapaikkajärjestelmä on täysin mahdollinen UNHCR:N tuella.
http://hannumononen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/26764…
Se ei kuitenkaan tule ikinä toteutumaan, koska nykykäytännöstä hyötyvät liian monet, mukaan lukien päätösvaltaa asiassa käyttävät poliitikot.
Ilmoita asiaton viesti
Toiston poisto.
Ilmoita asiaton viesti
Ottaen huomioon väestökehitys afrikassa, kuten myös aasiassa ja lähi-idässäkin ei nykyisenkaltaisen turvapaikka-/maahanmuuttopolitiikan ylläpitämiseen ole mahdollisuuksia.
Pehmoilu ei ole mahdollista kun sadat tuhannet ja miljoonat ihmiset alkavat vuositasolla kolkutella euroopan portteja.
Ilmoita asiaton viesti
Tuo suurkaupunkien segregaatio eli kaupunginosien eriytyminen on vakava maahanmuutto-ongelma. Se on karmeimmillaan useimmissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa ja on tuntuvilla jo vaikkapa Malmössä.
On yksi maahanmuuttajamaa, jossa segregaatiolta on melko pitkälti vältytty. Se maa on Australia. Siellä pantiin ihmisalakuljettajien venepakolaisbisnes muutama vuosi sitten kerta kaikkiaan poikki. Australia valitsee itse kiintiöpakolaiset hädänalaisimpien joukosta. Työperäiselle maahanmuutolle on tarkat säännöt.
Niinpä Australian suurkaupungit ovat olleet vuodesta vuoteen kymmenen parhaan listalla, kun on verrattu suurkaupunkien elämisen tasoa. Siellä listalla on usein nähty myös Helsinki – toistaiseksi.
Tiukan maahanmuuttopolitiikan ohella Australialla on ollut käytössä keino, jonka kaikki muugt maat ovat unohtaneet, nimittäin valtion kustantama maahanmuuttajaradio SBS, joka esittelee kaikilla suurimmilla maahanmuuttajakielillä australialaista elämänmuotoa. Kieliä on yli 60, niiden joukossa suomi jo 1970-luvulta lähtien. Olen avustanut Suomi-raporteillani SBS-radiota jo yli 20 vuotta. Tässä on näytteeksi tuorein suomenkielinen ohjalma. Tuoreimman lähetyksen voi kuunnella tästä: http://www.sbs.com.au/yourlanguage/finnish/audiohi…
Missä viipyvät Suomen valtion maahanmuuttajalähetykset somaliksi, arabiaksi, dariksi, kurdiksi, kiinaksi jne?
Ilmoita asiaton viesti
Suomesta yksinkertaisesti ei ole maailman sosiaalitoimistoksi, kun omienkin kansalaisien toimeentulo on kyseenalaista.
Maahanmuutto sinänsä on muualla jo aiemmin todettu vahingolliseksi.
Onko Suomessa pakko toistaa muiden maiden tekemät virheet?
Pyrkimystä muun maailman parantamiseen ja täsmälleen samoihin virheisiin tuntuu Suomessa aina vain riittävän.
”Liittokansleri Merkel: ”Monikulttuurinen Saksa epäonnistui täysin”
https://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/103966-liittokan…
”Cameron: Monikulttuurisuus on epäonnistunut Britanniassa”
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/cameron–monik…
”Sarkozy: Vallitseva maahanmuuttajapolitiikka epäonnistunut”
https://yle.fi/uutiset/3-5320951
Ilmoita asiaton viesti
Mykkänen turistina veronmaksajien kustannuksella, mutta oppiko mitään hyödyllistä?
Ilmoita asiaton viesti