Huomioita Moskovasta

Tein kahden päivän vierailun Moskovaan. Tapasin kollegani sisäministerin ja hätätilaministerin. Tapasin myös vakavimpia rikoksia tutkivan Venäjän tutkintakomitean päällikön sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa laajasti valmistelevan turvallisuusneuvoston pääsihteerin.  Yleensä sanotaan, että neljä tapaamista eri puolilla Moskovaa vajaan työpäivän aikana on mahdottomuus. Aika hurjaa vauhtia isäntien avustamat siirtymiset välillä hoituivatkin – onneksi ei osuttu väärässä kohtaa mustaan jäähän, vaikka Moskovassa oli kuulas pakkaskeli jo.

Lisäksi pidin toisena päivänä luennon Venäjän hallinnon koulutusohjelmassa sekä tapasin talouden ja hallinnon akatemian rehtorin.

Yhteistyöstä sopiminen kannattaa

Tärkeintä vierailulla oli vahvistaa sisäministereiden tasolla Suomen ja Venäjän välisen asiantuntijatason maahanmuuttotyöryhmän perustaminen ja työskentelyn tavoitteet. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta laittoman maahantulon torjunta on Suomen ja Venäjän rajalla tapahtunut vuosikymmeniä tehokkaasti ja hyvässä yhteistyössä. On tärkeää sopia tarkkaan myös käytännön menettelyistä esimerkiksi takaisinotoissa, jolloin vähennämme epäselvyyksien riskiä myös poikkeuksellisissa tilanteissa.

Keskusteluista Sisäministeri Vladimir KolokoltsevIN kanssa jäin vahvaan käsitykseen, että laittoman rajanylityksen torjuntaa ylläpidetään ja esimerkiksi kesän jalkapallon MM-kisojen jäljiltä Venäjälle jääneet henkilöt palautetaan hallitusti lähtömaihinsa,Sisäministeri Vladimir Kolokoltsev vakuutti, että laittoman rajanylityksen torjuntaa ylläpidetään. Hän myös vakuutti, että kesän jalkapallon MM-kisojen jäljiltä Venäjälle jääneet henkilöt palautetaan hallitusti lähtömaihinsa, jos heillä ei ole muuta laillista oleskelulupaa Venäjällä vuoden vaihteeseen mennessä. Silloin kisapassin oikeuttama oleskelu päättyy.

Myönteisistä avauksista sovimme, että maidemme välille pyritään talven aikana luomaan menettely, jonka nojalla suomalaiset opiskelijat voisivat sujuvasti hakeutua kesätöihin Venäjälle, lähinnä suomalaisfirmojen Venäjän toimintoihin. Ranskalla on tätä koskeva sopimus ja järjestelyn sisältö on sen suuntainen minkä mekin tarvitsisimme. Aloitteen edistämisestä on jo tovi sitten sovittu presidenttien tasolla ja teemme töitä, ettei se nyt juutu byrokratian yksityiskohtiin, vaan saadaan toimeen. 

Kesätöiden asiahan ei ole määrällisesti iso, mutta kymmenenkin tätä kautta Venäjän bisnekseen vuosittain tutustuvaa suomalaisopiskelijaa voisi tuoda merkittävän lisän elinkeinoelämän tulevien vuosien Venäjä-ammattilaisten varsin väljiin riveihin.

Päivitimme myös rikostorjunnan yhteistyötä koskevat sopimukset. Poliisien yhteistyö toimii nytkin, mutta varaa parantaakin on erityisesti Pietarin alueen ja Suomen välisessä huumerikollisuuden torjunnasta. Sovimme selkeämmistä yhteyshenkilöistä tähän työhön.

Hätätilaministeri Jevgeni Zinitsev kiitti suomalaisia palomiehiä ja pelastajia siitä, että vain heidän avullaan vältettiin Venäjän raja-aseman joutuminen liekkien saartamaksi Lapin Rajajoosepin ylityspaikan kohdalla kesän metsäpalossa. Tämän kiitoksen välitän mielihyvin lämpimästi eteenpäin!!

Pelastusalan yhteistyö toimii sinänsä hyvin. Tämän vierailun osuminen uuden pelastusylijohtajamme Kimmo Kohvakan kolmannelle virkaviikolle mahdollisti suorien henkilösuhteiden avaamisen myös hänen tasollaan heti alkuun.

Suomea arvostetaan, näkemys maailmasta alavireinen

Tapaaminen turvallisuusneuvoston sihteerin Nikolai Patrushevin kanssa oli kiinnostava. Patrushev vastaa presidentti Putinin johtaman turvallisuusneuvoston työstä ja käsittelee ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa laajasti. 

Patrushev pyrki varmistamaan, että ymmärrämme myös heidän tulkintansa maailmanpolitiikan ongelmien syistä viimeisen 20 vuoden aikana. Suurta optimismia jännitteiden poistumiseen suurvaltojen väliltä emme pystyneet tilaisuudessa löytämään. Joskin ehkä ilmassa oli kuitenkin enemmän pyrkimystä etsiä tietä jännitteiden purkamiseen kuin joinakin aikoina on ollut.

Suomea selvästi arvostetaan itsenäisenä mutta länsieurooppalaisiin arvoihin ja lännen yhteistyöhön sitoutuneena toimijana. Toivottavasti voimme hyödyntää tätä roolia esimerkiksi myönteisten aloitteiden edistämiseen arktisessa yhteistyössä. Työtä on vienyt ja vie näkemyksellisesti eteenpäin erityisesti presidentti Sauli Niinistö.

Otin Patrushevin tapaamisessa esille jo tiistaina ajankohtaisena olleen asian, että Suomessa Lapin GPS-signaalin taannoiset häiriöt herättävät huolta ja epäluuloja. Ne eivät edistä luottamuksen ilmapiiriä arktisessa yhteistyössä ja toivomme myös Venäjältä epävarmuutta vähentäviä tietoja, jos Venäjällä niitä on. Totesimme, että Suomen viranomaiset tutkivat tapausta ja välitämme tarkempia tietoja sekä kysymyksiä mikäli tutkinta antaa niille aihetta. Ymmärsin myös, että mikäli konkreettisia tietoja ja kysymyksiä esitetään, niihin myös vastataan. Tiistaina meillä ei ollut käytettävissä kaikkea sitä tietoa, minkä pohjalta ulkoministeriö tiedotti torstaina pitävänsä uskottavana, että häirintä tapahtui Venäjän toimesta.

Varastetun omaisuuden piilottelu yhteinen haaste

Venäjän tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykin tunsi Suomen selvästi hyvin, kehui yhteistyötä poliisihallituksen sekä KRP:n kanssa ja toivoi sen tehostuvan entisestään. Keskusteluissamme tuli esilleHänen käsityksensä oli, että Venäjällä katutason turvallisuus on viime vuosina parantunut selvästi, mutta samalla vakavat väkivaltarikokset ja talousrikokset ovat kääntyneet uudelleen kasvuun. 

Jos keskustelun henki näkyy käytännössä, niin yhteistyön pitäisi olla mahdollista erityisesti Venäjällä laittomasti ansaitun omaisuuden Suomessa piilottamiseen liittyvissä rikosvyyhdeissä. Tämä onkin keskeinen alue Suomessa rahanpesurikosten saralla.

Jääkö meriturvallisuus vastuurajojen väliin?

Olen tässä virassa pyrkinyt kaikissa yhteyksissä nostamaan esille kysymystä Itämeren suuronnettomuuksien ennalta ehkäisemisestä ja mahdollisten tuhojen saumattomasta minimoimisesta Suomenlahdella. Suomenlahden öljy-, rahti- ja matkustajaliikenne on tällä vuosituhannella moninkertaistunut. Teknistä tilannekuvaa on parannettu varsinkin Suomessa paljon. Toisaalta alusten miehistöt ovat valitettavasti aiempaa sekalaisempia. Usein kokemus jäissä tai karikkoisissa vesissä kulusta puuttuu. Aina kapteeni ja miehistö eivät puhu yhteistä kieltä. 

Viime maaliskuussa Suursaaren edustalla vahingoittui kiinalainen rahtilaiva, jonka konehuoneessa vedenpinta ehti nousta kuuteen metriin. Käytännön tilanteessa pelastusvastuu jäi johtamista myöten Suomelle. Ketään ei kannata syytellä, mutta tarvitsemme selkeämmän käytännön operoinnin tällaisissa tilanteissa. Nopean toiminnan haastetta lisää se, että avomeren öljyntorjunnasta vastaa jatkossa Suomessa Rajavartiolaitos, mutta Venäjällä kaksi viranomaista, jotka ovat molemmat heidän liikenneministeriönsä alaisuudessa. 

Otin öljyonnettomuuksien torjumisen esiin sekä turvallisuusneuvoston sihreeri Patrushevin että hätätilaministeri Zinitsevin kanssa. Molemmat vakuuttivat, että öljytorjuntaan Suomenlahdella Venäjä on varustautunut erittäin hyvin. Uskon, että keskeisimmän öljyreitin turvallisuus onkin otettu huomioon. Varmaan sellaisessa tilanteessa aktivoitaisiin pikamenettelyitä, joita emme ole rahtilaivojen haavereissa nähneet. Saumattoman yhteistyön varmistamisessa voidaan kuitenkin tehdä vielä lisää.

Arktisille merille tulee voimaan kansainvälisen merenkulkujärjestön sopima polaarikoodi, joka asettaa lisävaatimuksia laivojen miehistölle. Eikö sellainen tarvittaisi myös pohjoiselle Itämerelle, jossa jääturmat ovat jokavuotisia ja öljyturman vahingot kapean ja matalan vesialtaan turmioksi erityisen rankkoja?

Hallinnon managerit yrittävät usein parhaansa

Luennon pitäminen venäjäksi Venäjän talouden ja hallinnon akatemian (RANEPA) hallinnon johdon koulutusohjelmassa oli hyvä tapa virkistää paitsi venäjän kielen sujuvuutta myös käsitystä, minkälaisia ihmisiä tuossa kohderyhmässä on. Eräs valtuuskuntamme jäsen kertoi yllättyneensä, että hehän näyttivät kysymysten perusteella siltä, että ihan oikeasti yrittävät ratkaista ongelmia parhaan tiedon perusteella. Kyllä, sitä en epäilisi, etteikö Venäjän hallinnossa yritettäisi pääosin parantaa venäläisten ruohonjuuritason elämänlaatua sekä julkisten palveluiden laatua ja viranomaisten tehokkuutta. 

Usein raskaasta demokraattisesta prosessista osin vapautunut aika on osattu myös käyttää asioiden opiskeluun. Esimerkiksi venäläiset ministerit tuntevat vastuualueensa yksityiskohdat yleensä paremmin kuin me lännessä. 

Haaste taitaa olla se, että avoimeen julkiseen keskusteluun perustuva demokratia on kuitenkin vähiten huono järjestelmä. Ei siksi, että se tuottaisi välttämättä älykkäimmät johtajat. Eikä edes siksi, että johtajien energia suuntautuisi aina oikeampiin asioihin. Vaan siksi, että demokratia korjaa hallintoaan jatkuvasti ja uusia tai tasapainottavia näkökulmia mukaan pakottaen. Tällaisen itsekorjaavan mekanismin rapautuminen on riski ja alkaa nakertaa fiksujenkin ihmisten kollektiivin tuloksellisuutta ennen pitkää.

KaiMykknen
Kokoomus Espoo

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja. Sinivihreä ajattelija, joka uskoo markkinoihin hyvänä renkinä ja ottaa vakavasti vastuun siitä, missä kunnossa jätämme ympäristön lapsillemme.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu