Kai Mykkänen

Fossiiliset polttoaineet alas 2040 mennessä - ratkaisuina tuuli- ja ydinvoima

Wärtsilä julkaisin tänään erinomaisen kirjan tuulivoiman energiapotentiaalista. Tuulivoiman kustannukset ovat tulleet alas kovaa vauhtia ja kehitys näyttäisi jatkuvan. Markkinaehtoisen tuulivoiman rakentamiseen Suomessa on paljon mahdollisuuksia. Voi hyvin olla, että tuulivoima tulee olemaan jatkossa aina ydinvoimaakin edullisempaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näiden välille pitäisi luoda vastakkainasettelua. Todellinen vihollinen on fossiiliset polttoaineet ja niitä vastaan tarvitaan sekä tuulivoimaa, että ydinvoimaa. Olkiluoto 3 on niin pitkällä, että se kannattaa ja pitääkin saattaa tuotantoon joka tapauksessa.

Suomen pitää tähdätä fossiilienergian käytön lopettamiseen vuoteen 2040 mennessä. Tähän listaan sisältyy myös turve. Wärtsilän kirjakin painottaa, että tekniikka kyllä kehittyy ja halpenee yllättävän nopeasti. Tänään epärealistiselta näyttävä asia voi viiden vuoden päästä olla normaalia. Päästöttömään sähköön siirtymistä kampittaa se, ettei hiilen, öljyn ja kaasun käytön hinnassa vieläkään riittävästi näy niistä syntyvät haitat.

Nyt jos koskaan on oikea hetki nostaa kunnianhimoa EU:n vuoden 2030 päästötavoitteessa. EU:n vuoden 2030 ilmastotavoitteen nostaminen 40 prosentista 50 prosenttiin ja tämän lisätavoitteen ohjaaminen energiantuotannon ja teollisuuden päästökauppasektorille nostaisi hiilisähkön tarvitsemien päästöoikeuksien hintaa heti sen verran, että hiiltä ajettaisiin selvästi vähemmän jo ensi vuonna ja investoinnit päästöttömään sähköön kuten tuulivoimaan vauhdittuisivat myös Puolassa ja muissa hitaammin etenevissä maissa.

EU:n päästöoikeuden hinta on vuoden aikana noussut hyvin, mutta heilahtelee vahvasti. Kuukausi sitten käytiin 25 euron tasolla, nyt ollaan taas 16 eurossa. Mikäli EU ei nopeasti pysty päätöksiin päästökaupan pitkäjänteisestä vahvistamisesta, ei meidän pidä jäädä odottamaan luokan hitainta. Yhteiseurooppalainen hiilen hinta on paras keino, mutta toiseksi paras reaktio kansainvälisen ilmastopaneelin raportin herättämään huoleen on sopia pohjoismaiden sähköpörssin alueelle päästöoikeuksien lattiahinnasta. Sellainen on jo käytössä Iso-Britanniassa. Esimerkiksi 30 euron minimihinta päästökaupassa antaisi heti varmuutta päästöttömän energian investointien laskelmiin ja vastaavasti selvän viestin fossiilienergian käyttäjille, että nyt on korkea aika vaihtaa energianlähdettä.

Mikäli päästöjen lattiahintakaan ei toteudu pikaisesti, on turvauduttava kansallisiin keinoihin eli pitkäjänteiseen, ennakoivaan ja vahvaan lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nosto-ohjelmaan sekä turpeen veroalennuksen poistamisen.

Aina ei kuitenkaan tuule, vaikka siltä tuntuisikin. Tuulivoiman lisäksi tarvitaan jo rakennettua ja rakenteilla olevaa ydinvoimaa. Pelkästään tuulivoimapohjainen järjestelmä ei ole kestävä ratkaisu, jos se perustuu merkittävästi maakaasuun säätövoimana. Esimerkiksi Saksassa yritettiin ajaa alas ydinvoimaa, mutta tilanne kääntyi päälaelleen. Tuulivoiman lisääminen johti hiilen käytön vankistumiseen.

Se missä määrin fossiilinen sähkön tuotanto korvautuu ydinvoimalla ja missä määrin tuulella, pitää olla mahdollisimman paljon markkinoiden asia. Tuulivoiman halventuminen on globaali ilouutinen, mikä tekee energiakumouksesta halvempaa myös pohjoismaissa, jossa sähköntuotannostamme 90 prosenttia on jo nyt hiilidioksidivapaata. Kun tuulen osuus tulee joka tapauksessa kasvamaan, on myös huolehdittava sähkön varastoinnin ja kysyntäjouston eri muotojen mahdollistamisesta. Sähkövarastojen kaksinkertaisen verotuksen hallitus poistaa ensi vuoden alussa ja jatkossakin seuraamme tarkkaan teknologista kehitystä ja pyrimme sopeuttamaan lainsäädäntöä näitä ratkaisuja mahdollistavaksi. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoJuhaniOjaniemi kuva
Jaakko Ojaniemi

Ei ministerille tullut mieleen, että Wärtsilän selvitys on tehty tavoitteellisesti saada lisää Wärtsilän maakaasulla toimivia dieselvoimalaitoksiaan tulevaisuudessa yhä enemmän kaupaksi. Lobbaakko ministeri Wärtsilän voimaloita?

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Epäily voisi olla aiheellinen jos Wärtsilän skenaariot olisivat jotenkin muusta tiedosta poikkeavia. Itse asiassa he ovat jopa arvioineet ydinenergian hinnan alakanttiin.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Suomen ministerin jonka palkka maksetaan Wärtsilän maksamista veroista . Kuuluukin ruokkivaa kättä olla ainakin purematta .

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

30 euroa yhden tonnin päästöoikeudesta kuulostaa kovalta. Sehän tarkoittaisi, että joutuisin maksamaan 30 euroa veroa 425 bensiinilitrasta. Siis noin 0.07 euroa litralta. Kyllä loppuisi ajelut tuollaisella verotuksella.

Käyttäjän TimoAunio kuva
Timo Aunio

Nyt kun monen lähi-idän maan ainut vienti tuote on ollut öljy . Mitä ne sitten myy jossei öljyä osteta heiltä enään ?

Tai oikeas maailmas kyl viimiseen pisaraan Afrikas ja Kiinas kaikki öljy poltetaan jos meille ei kelpaa . Ja otsoni kerros on yhteine kun maapallokin pyöreä kuulemma jne.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Kun tuulivoimaa (väitetysti) rakennetaan nyt markkinaehtoisesti niin miksi uusi tuulivoimatuen huutokauppa toteutetaan loppuvuonna? Kustannus satoja miljoonia sen nykyisen nekjän miljardin euron tuulitariffin päälle.

Käyttäjän markolilja kuva
Marko Lilja

Tuulivoima kannattaa hylätä jo pelkästään ulkonäköseikoista. Sen sijaan ihmettelen, miten vähän maailmalla vieläkin hyödynnetään sekä geotermistä lämpöä että aurinkovoimaa.

Meidän ei kannata toistaa saksalaisten virheitä ja nyt en puhu pelkästään miljoonista maahanmuuttajista, jotka merkel toivotti tervetulleeksi, vaan täysin järjettömästä energiapolitiikasta.

Saksalaisten malli = vähemmän ydinvoimaa ja enemmän veroeuroilla tuettua tehotonta tuulivoimaa ja lopun kaikki tiesi.

Kun ei tuule eikä ole ydinvoimaa niin poltetaan hiiltä. Sitä kun ei ollut omasta takaa niin tuotiin Puolasta erittäin saastuttavaa hiiltä ja poltettiin sitä.

Rikottiin samalla päästöennätyksiä yhden kuukauden aikana.

Idealismi ja realismi eivät aina kohtaa.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Oliko nyt suunnitelmana, että ydinvoimalasta viedään neutronit varastoon jos tuulee ja sitten takaisin reaktoriin, jos ei tuule? Vai miten tuo ydinvoimalan käyttäminen tuulivoiman säätövoimana oli ajateltu toteuttaa?
Kuulostaa äkkiseltään yhtä hyvältä idealta kuin paperikoneen käynnistäminen vain wc-käynnin ajaksi, mutta voihan tuossa olla jotain mitä en ole huomannut.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Tuollahan ne kaikki klisheet jo tulivat Mykkäseltä. Sähkön varastointi ja kulutusjoustot.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jos nyt edes paperilla joku ensin esittäisi menetelmän jolla sähköä voidaan varastoida siten, että varastoinnin kustannus on pienempi kuin sähkön hinta. Silloin olisi teoriassa kannattavaa varastoida täysin ilmaista sähköä.

Käyttäjän ElinaMehttalo kuva
Elina Mehtätalo Vastaus kommenttiin #10

Entä siirtolinjakustannukset, jotka kuuluvat kai edelleen veronmaksajan vastuulle? Entä interferoituneen infraäänisykkeen haitta, joka levinnyt jo nyt kauas? Nämä kannattaa lukaista: Infraäänisyke nosti aivoverenvuotojen ja sydäninfarktien riskiestimaatteja. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/...
Kuulumaton ääni auheuttaa autonomisen hermoston stressireaktion. Autonominen hermosto säätelee mm sydämen rytmiä, hengitystiheyttä sekä rauhasten toimintaa.
https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.13... Nämä ensihätään uusimpina tutkimuksina.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #10

Täältä löytyy ihan ´validi´ laskelma koko Suomen saattamiseksi tuulen/akuston varaan:

https://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/u...

"Suuruusluokan antava laskelma koko Suomen " akkuloimiseksi " :

"Ahvenanmaan sähkönkulutus vuonna 2014: 288,4 (-1,9 %) GWh, pienempi kuin 0,5 % koko Suomen kulutuksesta"

( 85 TWh / 0,288 TWh) x 1900 M€ = 560.500 miljoona euroa eli 560,5 miljardia euroa."

Valtion budjetin loppusumma on noin 60 miljardia.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #26

Päivän paras :)

Eiköhän tuo toteutettaisi seuraavasti: Säädetään ns p-lain tyyppinen laki joka velvoittaa jokaisen sähkönkäyttäjän tasoittamaan verkkoa kotiin asennettavalla, 10-15 tuhannen euron akustolla. Akuston vaatimukset määritellään sellaisiksi, että ainoastaan yksi, tarkoin valittu yritys Suomessa voi niitä valmistaa.
Sellainen riski tuohon liittyy, että sähkönkäyttäjä voi nurkkaan ajettuna päättää irrottautua koko järjestelmästä. Tuon estämiseksi akkujen pitäisi olla verkkoyhtiöiltä "vuokrattuja" tms joten niitä ei voi ostaa itselleen. Samalla pitää kieltää itse tuotetun energian valmistus ja käyttäminen, kuten nyt on jo tehty etanolin/metanolin osalta.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tuuli on tuulen viemää. Auringossa on voima joka pitää oppia kanavoimaan.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari

#9 Tuulivoima on yksi tapa kanavoida auringon voimaa sähköverkkoon. Ihan perusfysiikkaa.

Melko huvittavaa tämä teknologiaskeptisyys tuulivoiman varastoinnin jne. suhteen. Samat tyypit sitten esittävät pokkana ydinvoimaa ratkaisuna. Niitä modulaarisia pienydinvoimaloita joita ei markkinoilla ole. Toriumiin perustuvia sulasuolareaktoreita joita ei markkinoilla ole. Kiinnostusta perinteiseen ydinvoimaan markkinoilla ei ole senkään vertaa. Hanhikivi tästä esimerkkinä.

Kaupallisesti hyödynnettävä fuusivoima odottaa edelleen siellä 50 vuoden päässä. 10 vuoden päästä se odottaa 50 vuoden päässä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Ydinvoima on markkinoilla oleva, kaupallistettu ja toimiva ratkaisu.
Kerro Mulari siitä tuulivoiman varastoinnista.

Käyttäjän HarriMulari kuva
Harri Mulari Vastaus kommenttiin #15

#15 jostain syystä elinkeinoelämää ei saada innostumaan Suomessa ydinvoimasta. TVO luopui periaateluvastaan ja Hanhikiveen piti pakottaa valtionyhtiö Fortum mukaan kotimaisuusasteen takaamiseksi. Kerro Salonen tähän ratkaisu.

Käyttäjän JyrkiItkonen kuva
Jyrki Itkonen

Pikkasen huolestuttaa tuo Mykkäsen hiilikiima, kun nyt ihan ensimmäiseksi pitää toteuttaa taakanjakosektorin 39 % päästövähennykset. Suomihan on 2017 EU:ssa sitoutunut vähentämään näitä taakanjakosektorin päästöjään 39 % 2030 mennessä liikenteestä, maataloudesta rakennusten lämmittämisestä ja jätehuollosta. Kyllä tässä keltaisessa nesteessä vahvasti ollaan tuon 39 % vähennyksen kanssa. Käytännössä koko yksitysautoilu pitää muuttaa muunlaiseksi, jos rekoille, kuorma-autoille ja busseille sallitaan fossiilisten polttoaineiden käyttö jatkossakin.

Tämä Mykkäsen jatkuvasti esille tuoma energiapuolihan saavutti vastaavan 2020 tavoitteensa etuajassa jo vuonna 2014.
https://yle.fi/uutiset/3-8622550

Muistutetaan ministeriä myös siitä, että noin muutenhan Suomen hiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö on EU:n päästökaupan piirissä ja vuonna 2021 EU on vähentämässä kaupan olevien päästöjen määrää, kuten valtioneuvoston julkaisusta voimme lukea:

https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publis...

Sama hieman tarkemmin (kohta: Ilmasto ja energiapaketti 2030): http://www.ym.fi/fi-FI/Ymparisto/Ilmasto_ja_ilma/I...

Nyt sitten kuten jälkimmäisestä valtioneuvoston linkistäkin voimme lukea, on taakanjakosektorilla nuo omat huolensa 2030, jotka me suomalaiset maksamme ja kärsimme nahoissamme. Jo 2020 pitää olla 20 % vähennettynä, mutta miten ministeri Mykkänen? Onko tämä hiilikiima syynä siihen, että sen avulla suljetaan silmät todellisilta toimilta, joita on nyt tehtävä, vai onko sormi suussa?

https://www.ammattilehti.fi/uutiset.html?a4500=48928

Sitten kysyn lopuksi, että mitä Suomen hallitus tekee suurelta osin omistamansa Fortumin suhteen? Sehän omistaa Uralin takaisessa päästöparatiisissa fossiilista energian tuotantoa, josta syntyy 17 milj tonnia hiilidioksidia ihan joka vuosi. Se vastaa puolta Suomen energiantuotannon päästöistä.
CO2 ongelma on globaali, eikä hallitus voi sulkea silmiä tällaiselta peliltä etenkään, kun valtionyhtiö Fortum osti Uniperin myötä Saksasta vuotuisia hiilidioksipäästöjä 75 milj. tonnia, joka on liki kaksi kertaa Suomen energiantuotannon päästöt. Missä on omistajan moraali, kun suomalainen energiayhtiö päästelee tähän malliin hiilidioksidia samaan aikaan, kun arktisen, kylmän ja pimeän Suomen kilpailevat energiayhtiöt kuritetaan eroon niiden globaalisti tarkasteltuna täysin minimaalisesta käytöstä?

Käyttäjän ElinaMehttalo kuva
Elina Mehtätalo

Kai Mykkänen, infraäänen eli kuulumattoman äänen terveyshaittaa on tutkittu tosiasiallisesti jo 60 vuotta. Jollei VALTOn julkaisusta osaa poimia tärkeimpiä kausaali- eli syyseuraussuhteen osoittavia tutkimuksia, niin pyytäkää apua. NASA niin ikään tutkinut 30 vuotta. Vuonna 1958 tehtiin ensimmäinen kokeellinen merkittävä tutkimus. Haitta on osoitettu, koettu kaikkialla maailmassa ja nyt sitä koetetaan piilotella. Käsittämätöntä väittää öljyllä, kivihiilellä tai muulla olevan vakavaa haittaa tässä mielessä. Infraäänipulssi sairastuttaa/heikentää varsin nopeasti nykykokemuksen ja -tutkimuksen mukaan. Eikä kyse ole siis tuulen tai puron tasaisesta infraäänikohinasta vaan tuulivoiman tuottamasta säännöllisestä hälytyssignaalista. Mm syntyvyyden lasku saattaa olla infraäänipulssin aiheuttama haitta. Näyttää selvältä, että tätä ei haluta exaktisti tutkia, vaan ns asiantuntijat selittävät asian parhain päin. Tämä energiantuotannon viherpesu saa riittää.

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Wärtsilän into tukea tuulisähköä kuulostaa oudolta kunnes huomaa, että Wärtsilä haluaa rakentaa tuulivoimaloiden rinnalle diesel- tai kaasuvoimalan tuulisähkön varavoimaksi. Todellisuudessa nämä "tuulivoimapuistot" olisivatkin kaasuvoimalapuistoja koska tuulivoimalan nettoteho on vain noin 15% nimellistehosta. Tuulivoimala tuottaa sen lisäksi sähköä täysin satunnaisesti eikä silloin kun sitä tarvittaisiin. Kääntäen se voi tuottaa verkkoon liikaakin tehoa joka pitää kuluttaa jossain, sähköverkossa kun tuotannon ja kulutuksen pitää olla joka sekunti tasapainossa. No, Wärtsilä myy voimaloitaan ympäri maailmaa ja todennäköisesti se saakin niitä kaupaksi tuulivoimaloiden rinnalle muualla maailmassa.

Näihin tilastoihin pitää sitten muuten suhtautua varauksella koska niissä sekoitetaan teho ja energia (teho aikayksikössä)
https://www.lumituuli.fi/tilasto.html

Tuulisähkö on tehnyt jo nyt Saksan sähköverkosta epävakaan eikä sitä voi olla verkossa kuin ehkä noin 10%, loput tulevat sitten muualta, vaikkapa niistä hiilivoimaloista.

Sähkön varastoinnista ei kannata edes puhua, vesivoima on tosin itse asiassa sähkön varastointia potentiaalienergiaksi, mutta sellaisia akkuja mihin voitaisiin varastoida vaikka pienen kaupungin sähköntarve päiväksi ei ole tulossa.

Teknologian edistyksellisyydestä ei tässä ole kyse vaan fysiikan laeista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Wärtsilä kilpailee vaikka Afrikassa kaupunkien energiajärjestelmien toteuttamisesta konseptilla, jossa energiaa tuotetaan tuulella ja auringolla ja säätövoimalana on se generaattori. Kilpaileva tarjous tulee Kiinalaisilta hiilivoiman rakentajilta, mitä juuri ei voi säätää. Kumman sinä ostaisit?

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen

Wärtsilä on toimittanut Afrikkaan paljon dieselvoimaloita joilla tuotetaan käytännössä kaikki sähkö. Tuulesta ja auringosta ei saada sellaista määrää sähköenergiaa jolla olisi mitään merkitystä. Tuulisähkö on vieläpä sellaista joka saattaa vaihdella rajusti ja vieläpä nopeasti. Sellainen on käyttökelvotonta. Meidän sähköverkkoomme mahtuu myös tuulisähköä koska siihen syötetään sähköä todella useasta lähteestä, mutta jossain Afrikassa tilanne on toinen.
Säätövoimasta puhuttaessa pitää tietää mitä se tarkoittaa. Verkossa säätövoima on tuotannon lisäämistä tai vähentämistä nopeassa tahdissa kulutuksen mukaan. Tässä vesivoima on tehokkainta, mutta minkä hyvänsä voimalan sähköntuotantoa voidaan kyllä säätää, eli siis sitä tehomäärää mikä verkkoon syötetään.

Tuulisähköstä puhuttaessa unohdetaan sen huollontarve. Ison tuulivoimala pystytykseen ja huoltoon tarvitaan suuri autonosturi jollaisia ei Afrikassa paljoa ole ja joita ei kannata hankkia vain tuulivoimaloita varten. Usein unohtuu myös kaapelointi ja huoltoteiden rakentaminen herkkään luontoon.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

”Tuulesta ja auringosta ei saada sellaista määrää sähköenergiaa jolla olisi mitään merkitystä. ”

Tuo ei ole mitään muuta kuin ennakkoluuloa. Tuuli ja aurinko kompensoivat hyvin toisiaan ja ovat jo nykyään edullisimmat tavat tuottaa energiaa.

Erikoista että olet herkästä luonnosta huolissasi ja samalla epäsuorasti kannatat fossiilisten käytön jatkamista.

Generaattoria voi säätää sekuntien tarkkuudella. Hiililauhde säätyy tuntien tarkkuudella. Ero on olennainen.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen Vastaus kommenttiin #23

https://www.fingrid.fi/sahkomarkkinat/kulutus-ja-t...

..tiedä. tiedän .." juuri nyt tai ensi vuonna tai...tulevat myllyt jauhavat sähköä melkein hengityksen voimalla ja 50%:n kapasiteettikertoimella"

Samaa selitystä olen kuullut ainakin viisi vuotta...

"Tuo ei ole mitään muuta kuin ennakkoluuloa. Tuuli ja aurinko kompensoivat hyvin toisiaan ja ovat jo nykyään edullisimmat tavat tuottaa energiaa."

Vai niin tekevät ?? : https://www.energy-charts.de/power.htm?source=sola...

Käyttäjän TarmoRahkonen kuva
Tarmo Rahkonen Vastaus kommenttiin #23

Tuuli ja aurinko eivät kompensoi toisiaan. Yöllä kun ei paista niin ei silloin välttämättä tuule. Tiedätkö miten sähkö tuotetaan esim. Dubaissa, paikassa missä on aurinkosähkölle maailman parhaat edellytykset? Diesel- ja kaasuvoimaloilla. Aurinkosähköllä on paikkansa, mutta se on se, että sen avulla saadaan hieman sähköä sinne missä sitä ei muuten ole. Ei sillä teollisuutta pyöritetä, ehkä katsellaan TV:tä

Generaattori on jokaisessa voimalassa, se mikä sitä pyörittää on sitten toinen asia. Se voi olla vaikka dieselmoottori (kuten Wärtsilän voimaloissa) tai höyry joka generaattoria pyörittää kaikissa voimaloissa missä teho aikaansaadaan polttamalla jotain olipa se hiiltä, puuta, jätettä, mustalipeää (teollisuuden soodakattila) Ydinvoimalassa ei tosin polteta mitään vaan vesi kuumennetaan ydinreaktiolla. Vesivoimalassa virtaava vesi pyörittää generaattoria.

Käyttäjän TapaniTuominen1 kuva
Tapani Tuominen

Kuka näitä Mykkäsen nimissä julkaistuja viisauksia kirjoittaa, vai onko Hän jo niin Ministeri, että kirjoittaa itsestään kolmannessa persoonassa..."Mykkäsen mukaan..."

No Tuomisen mukaan nämä ovat jokaisen kirjoittajan omia puheenvuoroja. Jos - ja kuten olen jo ymmärtänyt - Mykkäsen oma kapasiteetti ei riitä kirjoittamaan (kääntämään)) edes tämän tason kopiota EU paperista, niin keskittyisi vaan siihen arjen pyörittämiseen Sisäministeriössä. Tietääkseni sekin on Mykkäselle varsin vaativaa.

Käyttäjän JaliKarjalainen1 kuva
Jali Karjalainen

No hevosellako sitten meinaatte ajaa

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Avustajan kirjoittama juttu, eikä ministeri käy keskustelua. ;-)

Käyttäjän LauriHeimonen kuva
Lauri Heimonen

On syytä kerrata, mitä ministerin edelliseen puheenvuoroon, IPCC:n viimeisimpään raporttiin liittyen, vastasin:

"Se on täysin hypoteettinen, koska sille ei ole asianvaatimaa näyttöä todellisuudesta.

IPCC on YK:n poliitikkojen perustama hallitusten välinen ilmastopaneeli, minkä tehtävänä on yksinomaan tieteellisen perusteen hakeminen poliitikkojen ihmisperäisten hiilidioksidipäästöjen aiheuttamaksi uskomalle, viimeaikaiselle ilmaston lämpenemiselle. Kun sille näyttöä todellisuudesta ei ollut löydettävissä, turvauduttiin ilmastomallein saataviin tuloksiin, mihin nykyinen, ilman asianmukaista näyttöä todellisuudesta oleva IPCC:n raporttikin perustuu.

Jo se, että auringon osuutta ilmastomalleissa ei ole asianmuukaisesti huomioon otettu, riittää osoittamaan tämän IPCC:n raportin epäasianmukaisuuden. Toinen vaikuttava epäasianmukaisuus liittyy siihen, että viimeaikainen ilmakehän hilidioksidipitoisuuden nousu kokonaisuudessaan, ilman näyttöä todellisuudesta, oletetaan aiheutuneen ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Kolmas epäasianmukaisuus tulee siitä, että missään ei ole ilmaston lämpenemistrendien todettu todellisuudessa seuraavan ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousutrendejä. Sen sijaan ilmakehän hiildidioksidipitoisuuden nousutrendien on aina todettu seuraavan ilmaston lämpenemistrendejä. Neljänneksi on vielä syytä todeta, että IPCC:n omaksumilla ilmastomalleilla ei ole pystytty ilmaston tulevia lämpötiloja asianmukaisesti ennustamaan eikä menneitä lämpötiloja kunnolla arvioimaan."

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vuosiluvut 2040 ja 2030 kuulostavat vastuuttomilta. Miksi emme vähentäisi jo vuosina 2018 ja 2019?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Änkyräpersut ja kepuisännäthän ovat lopettaneet maakunnissa öljyn ja kivihiilen lämmityskäytön jo vuosia sitten. Hiukan vielä turvetta taitaa palaa mausteena seoksessa joillain paikkakunnilla. Eli aivan sama vaikka heti lopetettaisiin. Lopettamista ilmeisesti vastustavat cityvihreät ja muutama satamakaupunki puoluekannasta riippumatta. Miten myös vihreät saataisiin mukaan ilmastotalkoisiin?

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Vähennykset voisi tosiaan aloittaa heti. Usein meille levitetään ajatusta, että tarvitaan jotain uutta teknologiaa, tai että säästöjen pitäisi tulla yksilöiden valintojen kautta, tai että uusien teknilogioiden tulisi puskea fossiiliset ulos markkinoilta. Nuo kaikki voi laskea tahalliseksi viivyttelyksi tai todellisten päätösten välttelyksi. Vähennyksiä syntyy käytännössä vain niin, että asetetaan fossiilisille riittävät maksut ja kiellot.

Vähennykset on erittäin helppo aloittaa heti, mutta aivan kivuttomasti tämä ei suju. Kaikki muu energiantarve voidaan kattaa aika helposti, vaikkapa uusien ydinvoimaloiden sähköllä (esim. lämmitys lämpöpumpuilla), mutta liikennepolttoineet ovat hieman kinkkisiä. Lennot varmasti vähenisivät. Autoilu hoituisi kyllä vaihtoehtoisillakin energiamuodoilla (sähkö, biopolttoaineet), mutta siirtymäkautta tarvittaisiin (tiukimmassakin skenaariossa) hieman enemmän kuin mainitsemani reilu vuosi.

Poliittisesti suurin este on yleinen poliitikkojen ja kansalaisten vastahakoisuus ja saamattomuus. Kansa hyväksyisi kyllä säästöt aika hyvin, jos sille kerrottaisiin, että näin on nyt luonnonsuojelusyistä pakko menetellä. Toinen ongelma on se, että poliittisesti on sitouduttu aika vahvasti äärimmäisen vapaaseen maailmankauppaan, mikä tekee tarvittavien hiilitullien käytöstä poliittisesti kiusallista. Niitä tarvitaan, jos vastuuntuntoisimmat maat aikovat edetä ennen pahimpia jarrumiehiä.

Vihreätkin tarvitsisivat tosiaan vähän herättelyä. Nykyään tuntuvat vannovan aika paljon talouskasvun nimiin, maakaasunkin puolesta puhuen (hiileenkin aika myötämielisesi suhtautuen), betonirakentamiseen kannustaen, uusien (ehkä keksittävien) tekniikoiden voimaan luottaen, väestön määrää kasvattaen yms.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset